Chicagon ritarit (K-12)

Jatkuu

10. Osa. Mutantin sielunmessu
Juuri kun Batman oli aikeissa pistää roiston kunnolla puhumaan, ohi ajoi avoauto takapenkki täynnä rahasäkkejä.
- Pankkiryöstö! Moto huudahti.
- Mut keitä noi kaks oli? Vinski kysyi.
Batman ja Robin katsoivat toisiaan.
- Ei kai ne törpöt? Robin kysyi.
- Kyllä, ne törpöt, Batman myönsi huokaisten.
Tiimi syöksyi pankkirosvojen perään. Autoa ajavat konnat Professeri ja Neropatti huomasivat nopeasti peräänsä painuneet sankarit. Neropatti vilkaisi Professeria.
- Onks se pommi valmiina? Neropatti kysyi.
Professeri nyökkäsi ja veti esille C4-räjähtten jossa oli ajastin. Neropatti tuijotti laskuria.
- Kolmeen sataan? En mä osaa laskea niin pitkään! hän huudahti.
- Rauhoitu. Mä lasken molempien puolesta, Professeri totesi ja rupesi säätämään ajastinta.
Voimakaksikko ja Prätkähiiret ajoivat yhä auton perässä, kun konnat ajoivat lentäkentälle. Professeri kohottauti seisomaan autossa ja lennätti pommin kohti laskeutuvaa lentokonetta. Pommi osui laskutelineisiin. Sankaritiimi joutui jättämään konnien takaa-ajon ja painumaan pommin perään.
- Kuka hoitaa purkuhommat? Vinski kysyi.
Batman näytti harkitsevan jonkin aikaa kunnes vastasi.
- Sinä ja Robin saatte hoitaa homman, hän sanoi.
Kommentoikaa pliis

Saa nähdä miten Vinskiltä ja Robinilta sujuu purkuhommat  Jätkät ja voimakaksikko vaikuttavat hienolta tiimiltä.

Kannattaa pitää peukkuja . Kiva et tykkäät. Itekin tykkään tästä tiimistä.

Jatkuu

11. Osa. Arvuuttajan viimeinen rikos
Robin ja Vinski katsoivat toisiaan ja nyökkäsivät. He loikkasivat ylös ja onnistuivat pääsemään laskutelineille. Robin veti vyöstään pihdit ja ruuvimeisselin. Hän ojensi pihdit Vinskille.
- Valmiina? hän kysyi.
Vinksi nyökkäsi ja Robin aukaisi ajastimen luukun. Vinski kävi johtojen kimppuun. Aikaa oli enää muutama sekunti. Vinski veti sinisen johdon ja onnistui katkaisemaan johdon. Pommin ajastin pysähtyi.
Kaksikko loikkasi laskutelineiltä juuri kun kone laskeutui.
- Konnat pääs pakoon, Robin sanoi.
- Ei ihan vielä, Batman totesi virne suupielessään.
Hieman myöhemmin roistot olivat pakettiautolla erään liikkeen takana. Pahvilaatikot olivat täynnä kameroita.
- Mä en vieläkään kässää miks me pöllitään kameroita? yksi hanttapuleista ihmetteli.
- En mä tiedä. Pomo vaan käski tehdä niin, Rasvanahka hymähti.
Juuri silloin Voimakaksikko ja Prätkähiiret syöksyivät esiin varjoista. Hanttapulit olivat ottamassa jalat alleen kun Batman tarttui yhtä paidankauluksesta.
- Eih! Manuel! hanttapuli huusi hädissään.
Kaksi muuta yrittivät paeta mutta Robin ja Vinski lennättivät molemmat maihin kunnon potkulla. Moto pudotti pari pahista maihin lasertykillään. Kun kätyrit oli saatu maihin kaikki kääntyivät Rasvanahan puoleen.
- Okei, rasvakuula. Missä on Turbo, Vinski sanoi nyrkkejään puristellen.
Kommentoikaa pliis

Hienosti sujui pommin purkaminen Vinskiltä ja Robinilta  Mietin samaa kuin se yksi hanttapuli - syytä kameroiden pöllimiseen.

Niimpä . Eiköhän se kohta selviä

Jatkuu 

12. Osa. Johnny ei osaa lukea!
- En mä tiedä mitään! Pomo vaan anto ohjat pitkälle ja laihalle klovnin näköselle tyypille! Rasvanahka ähelsi hädissään.
Batman ja Robin katsoivat toisiaan.
- Jokeri, Batman henkäisi.
- Just siks se itseään sano, Rasvanahka myönsi.
- Pingviini ei siis ollut ainoa joka pakeni Arkhamista, Robin päätteli.
- Konnat järjestivät joukkopaon, Batman sanoi
- Voisko saada vähän selvitystä. Kuka on Jokeri ja mikä on Arkham? Vinski kysyi.
Voimakaksikko katsoi hiiriä hetken aikaa. Sitten Batman huokaisi.
- Jokeri on pahin psykopaatti mitä Gothamin kaduilla on koskaan kulkenut. Hän on arkkiviholliseni, hän sanoi.
- Arkham sen sijaan on hullujen huone. Vankimielisairaala, Robin kertoi.
Moto ja Vinski vilkaisivat toisiaan hämmästyneinä.
- Yritäks sä tosissas väittää et Chicagon kaduilla on vapaana mielipuolia? Moto kysyi.
Voimakaksikko nyökkäsi vakavana. Moto ja Vinski katsoivat taas toisiaan. Tästä jutusta olikin tulossa odotettua hankalampi.
Samaan aikaan vanhalla hotellilla Harley hyräili radiossa soivan Lordin Blood red sandmanin tahtiin samalla kun kirjoitti rakkauskirjettä poikaystävälleen.
- Näät punaa ruusuissa näissä, tekee tyrmä elämästäs harmaan, oisinpa kanssas jo..., Harleyn mutinan keskeytti puhelimen pärinä.
Soittaja oli Jokeri.
- Pelasta minut Harley! Sekoan tähän pitkästymiseen! Jokeri sihisi puhelimeen ja vilkaisi kokoussalin puolelle missä Leipäjuusto yritti keksiä jotain uutta suunnitelmaa Prätkähiirten ja Voimakaksikon pään menoksi.
Arkhamin kahelit olivat yhdistäneet voimansa Leipäjuuston kanssa vaikka heidän aikomuksensa oli luultavasti raivata haiseva lahnalordi pois tieltä heti kun sopiva hetki tulisi.
- Ei hätää herra J! Löydän suunnitelman hetkessä ja teen sen keikan itse! Harley hihkaisi ja alkoi kaivella pahvilaatikoita.
- Ei, ei, ei, minulla on muuta mielessäni. Lähetä Linnunpelätti kaupungille, Jokeri sanoi virnistäen.
Chicagon kaduilla sankaritiimi oli hajaantunut metsästämään hulluja. Moto olikin miltei heti joutunut Monttupomon miehien hyökkäyksen kohteeksi. Suunnilleen viiden sekunnin taistelun jälkeen he äkkiä havaitsivat jotakin Moton takana. Jotakin mikä säikytti heidät. Moto kääntyi ja jähmettyi. Hän reagoi vaistomaisesti, kuin olisi kamppaillut hengestään. Ikäänkuin varjon lähde olisi jotenkin muodostanut tuhoisan uhan.
Kommentoikaa pliis

Oho, Jokeri on mukana juonessa ja Arkhamin porukka on yhdistänyt voimansa Leipiksen kanssa. Hurjaa. 

Olisiko mahdollista ettet enää pyytäisi kommentteja lukijoilta kun se ei ole enää sallittua?

Jeah jännäks menee. Ok sori se on vaan jääny päälle

Saat anteeksi koska tämä sääntömuutos on vielä uusi asia joka voi vaatia totuttelua.

Selvä pyy. Yritän oppia sen nopeasti.

Jatkuu

13. Osa. Chicagon painajainen
Kujan suulle ilmestyi laiha mies joka oli pukeutunut linnunpelätiksi. Jostain kumman syystä Motoa pelotti miehen kohtaaminen. Mies nosti katseensa. Moto perääntyi pari askelta vaikka hänellä oli tykki tähtäysasennossa. Mies virnisti kammottavasti.
- Kerro minulle, jyrsijä, mitä pelkäät, mies kähisi.
Samassa Moton eteen ilmestyi todella kammottava näky. Turbo oli päätön, Vinskin selästä törrötti veitsi, Santun ruumis oli poltettu, Minni roikkui köyden jatkona ja Rontti oli myrkytetty. Moto kompuroi taaksepäin kauhusta jäykkänä.
- Kaverit! Eih! hän huusi.
Pahin oli kuitenkin tulossa. Hänen äitinsä, siskonsa, Miihkali ja tämän sisko ammuttiin hänen edessään.
- EEEEEEIIIIII!!!!! Moto huusi täyttä kurkkua ja putosi polvilleen.
Linnunpelätti seurasi sivusta miten hän pelkomyrkkynsä vaikutti harmaaseen jättiläiseen. Hän asteli lähemmäs ja nosti pelosta ja surusta vapisevan Moton leukaa.
- Näyttää siltä että pelkäät menettää ystäväsi ja perheesi, hän sanoi.
Linnunpelätin sijaan Moto näki tämän paikalla Masin joka virnisti julmasti kädessään kynttilänjalka.
- Nähdään tuonpuoleisessa, Masi nauroi kaukaisesti ja kohotti kynttilänjalan.
Moton päässä pimeni. Paljon myöhemmin Vinski oli lähtenyt etsimään Motoa koska tämä ei ollut ottanut minkäänlaista yhteyttä muihin.
- Moton ois pitäny ottaa yhteyttä jo tunteja sitten ja jos Batman on oikeessa ja kaduilla on sekopäitä niin mä todella toivon et se on kunnossa, Vinski ajatteli itsekseen.
Äkkiä hän oli kuulevinaan kolahduksen kujalta ja kääntyi sinne. Pakkilaatikoiden ja roskapönttöjen seassa tutisi kerälle käpertynyt Moto jonka silmät seisoivat pystyssä kauhusta.
- Moto! Moto oot sä kunnossa? Vinski kysyi juostuaan harmaan hiiren luo.
- Ei! Älä tee sitä! Moto huusi epätoivoisesti ja vaipui sitten tiedottomuuteen.
Vinski katsoi harmaata ystäväänsä hämmentyneenä. Mikä oli saanut Moton tuohon tilaan. Hän nosti Moton hartioilleen ja lähti prätkälleen. Hän otti radiolla yhteyttä Santtuun:
- Santtu. Kerro dynaamiselle duolle et mä löysin Moton jotakuinkin oudossa tilassa. Se on ihan kauhusta kankee. Me tullaan nyt korjaamolle.
- Ok. Mä kerron niille. Kuitti ja loppu, Santtu ilmoitti ja kääntyi sitten Voimakaksikon puoleen.
Kun Santtu oli selittänyt tilanteen Batman näytti erittäin vakavalta.
- Vain yksi rikollinen on voinut saada hänet tuohon tilaan, hän sanoi.
- Jeah, Linnunpelätti, Robin lisäsi.

Jatkuu

14. Osa. Elää ja kuolla Chicagossa
Vähän myöhemmin Vinski palasi korjaamolle Moton kanssa. Moto vapisi kuin horkassa ja silmät seisoivat kauhusta pystyssä. Vinski laski Moton makaamaan sohvalle ja Santtu veti huovan hänen ylleen. Moto tarttui Vinskiä ranteesta ja katsoi tätä hädissään.
- Vinski, sun selässä on veitsi. Santtu on poltettu elävältä, hän houri.
- Rauhotu isoveikka. Me ollaan kunnossa, Vinski yritti rauhoitella mutta siitä ei tuntunut olevan apua.
Santtu katsoi Batmania.
- Mikä Motoa vaivaa? Se ei ikinä ennen o ollu tollanen? hän ihmetteli.
Batman otti vyöstään lääkeruiskun ja käveli sohvan luo.
- Se johtuu Linnunpelätin pelkomyrkystä. Se saa uhrin näkemään pahimmat painajaisensa, hän sanoi ja työnsi ruiskun Moton käsivarteen.
Moto alkoi miltei heti rauhoittua ja hän vajosi sohvalle syvään uneen.
- Vastamyrkyn pitäsi saada hänet kuntoon tunnin sisällä. Sen ajan hänen on kuitenkin parasta pysyä unten mailla, Batman sanoi.
Vinski katseli Motoa hieman huolestuneen näköisenä mutta kääntyi sitten katsomaan Voimakaksikkoa.
- Kuka tää Linnunpelätti oikeestaan on? hän kysyi.
Voimakaksikko katsoi toisiaan.
- Pitkä vai lyhyt selostus? Robin kysyi.
- Lyhyt mielellään, Santtu pyysi.
- Linnunpelätti eli Jonathan Crane on lapsuudestaan lähtien joutunut muiden ikätovereidensa kiusanteon kohteeksi erityisesti ryhdittömyytensä ja hintelien jalkojensa vuoksi. Lapsena Crane alkoi myös pelätä lepakoita. Kiusanteon ja lepakkokammonsa vuoksi hän kiinnostui pakkomielteisesti pelosta ja kostamisesta, ja jo lapsena hän ryhtyi pelottelemaan lintuja. Crane varttui hartaasti uskovaisen isoäitinsä kasvatuksessa, ja hän murhasi isoäitinsä ollessaan teini-ikäinen.
Ollessaan 17-vuotias hän ihastui luokkatoveriinsa Sherry Squiresiin, joka kuitenkin tekei poikaystävänsä Bo Griggsin kanssa Cranelle julman pilan nöyryyttämällä tätä koulun juhlissa. Crane vannoi kostavansa sekä Squiresille että Griggsille, ja vuotta myöhemmin hän pukeutui ensimmäisen kerran Linnunpelättimen asuun. Hän aiheuttai kaaoksen saapumalla koulunsa parkkipaikalle aseen kanssa, ja paikalta poistuneet Squires ja Griggs joutuivat matkallaan auto-onnettomuuteen. Griggs halvaantui, kun taas Squires menehtyi. Tämän myötä Crane huomasi pitävänsä ihmisten pelottelemisesta kuoliaaksi.
Cranen pakkomielteinen suhtautuminen pelkoon johtai Cranen opiskelemaan psykologiksi. Opiskellessaan hän kiinnostui myös kemiasta ja kehitti Gotham Cityn yliopistolla voimakkaan hallusinogeenin, joka aiheuttaa ihmisille todellisen tuntuisia kokemuksia suurimmista peloistaan. Hän hyödynsi kehittämäänsä hallusinogeeniä toimiessaan psykologina Arkhamin mielisairaalassa, ja surmsi sen avulla myös yliopiston psykologian professorin saadakseen itselleen tämän työpaikan. Opettajan virassa hän toimi muun muassa nuoren Thomas Elliotin mentorina. Crane kuitenkin erotettiin virastaan sen jälkeen, kun hän ampui kesken oppitunnin kukkaruukkua esitelläkseen opiskelijoilleen, kuinka ihmisen keho reagoi pelkoon. Raivostunut Crane surmasi yliopistolla työskentelevät kollegansa, jonka jälkeen hän aloitti rikollisen toimintansa Linnunpelättimenä, Batman selosti.
Santtu ja Vinski katsoivat toisiaan. Vastustaja vaikutti harvinaisen vaikealta ja pelottavalta tyypiltä. Ja Turbo oli edelleen kateissa. Tästä jutusta tulisikin harvinaisen vaikea. Paljon myöhemmin Robin ja Vinski olivat partioimassa.
- Okei, oikase jos jokin menee pieleen. Te ootte supersankareita joilla ei sanan varsinaisessa merkityksessä ole supervoimia, mut sen sijaan teidän vihollisilla on voimia ja ne kaikki on täysiä kaheleita? Vinski tarkensi.
- Aivan nappiin, Robin sanoi ja jarrutti sitten.
Läheisen jalokiviliikkeen ikkunan luona hääri nuori harlekiiniksi pukeutunut nainen mukanaan kaksi hyeenaa.
- No katos vaan. Kukas se siinä ellei Harley Quinn, Robin totesi ääneen.
Harley jäykistyi tikkusuoraksi ja kääntyi salamana ympäri. Sitten hän vihelsi hyeenoille ja otti jalat alleen. Hyeenat kävivät hyökkäykseen.
- Miten toimitaan? Vinski kysyi.
- Mä hoidan hyeenat. Nappaa sä Harley, Robin sanoi.
Vinski nyökkäsi ja kaahasi Harleyn perään. Hän sai napattua Harelyn kiinni hännällään kiskaisi kyytiin.
- Pidä kiinni, pulu, hän vistaili.
- Hei-i-i! Näpit irti sieltä, hiiripoju! Harley kirkaisi ja yritti potkaista Vinskiä päähän.
Vinski jatkoi ajoa vaikka hänellä oli kyydissä todella kovasti vastaan tappeleva nainen.
- Hei, varo vähän. Jotain voi  murtua, Vinski huikkasi väistäessään nyrkin iskun.
- Ai jaa, no, murrapa tätä, poju, Harley kivahti ja aikoi ja iskeä Vinskiä sorkkaraudalla.

Huh, onpas pelkomyrkyllä rajut vaikutukset. Mutta onneksi löytyi vastamyrkkyä.

Lil Hoss: Jep niin on. Linnunpelätin ase on pelko. Jatkuu

15. Osa. Harley ja Myrkkymuratti ja... Vinski?
Vinskillä oli täysi työ pitää pyörä ajoradalla kun kyydissä oli tyttö joka oli erittäin kipakka potkimaan. Kovin pitkään tappelu ei kuitenkaan kestänyt kun Harley osui vahingossa iskuhaan laukaisunappiin. Köysi kiinnittyi lähellä olevaan katulyhtyyn ja prätkä pysähtyi kuin seinään. Vinski ja Harley lensivät molemmat kyydistä. Harley nousi ylös ensimmäisenä ja hieroi päätään.
- Kiitti vaan kyydistä hiiripoju. Mut ei ollu mikään kevyin lasku, hän tuumi ja huomasi sitten Vinskin lojuvan jonkin matkan päässä tajuttomana maassa.
Harley hiipi lähemmäs ja kytki visiirin pois päältä. Sitten hän virnisti.
- Kuules kultsi. Mun poikakaveri on aika usein suunnitellu Ihmepojan hoitelua sorkkaraudalla joten kokeillaas teoriaa käytännössä, Harley sanoi ja kohotti sorkkaraudan Vinskin yllä.
Ei hän kuitenkaan ehtinyt lyömään kun kujalta kuului toisen naisen ääni:
-  Älä tapa häntä.
Harley kääntyi katsomaan äänen suuntaan ja varjoista astui esiin vihreään trikoopukuun pukeutunut punapää joka oli kaunis kuin kukka.
- Ai hei Ivy. Mitäs me sit tolle hiirelle tehdään? Harley tiedusteli ja nojasi sorkkarautaan.
Myrkkymuratti hymyili salaperäisesti ja laskeutui Vinskin ylle.
- Tämä toimisi ehkä paremmin hereillä olevaan mutta kokeillaan, hän sanoi ja suuteli Vinskiä.
Vinskin silmät aukenivat ja ne olivat lasittuneet. Myrkkymuratti oli aivopessyt hänet yhdellä ainoalla suudelmalla.

Oho, Vinski on aivopesty. Saa nähdä miten Myrkkymuratin aivopesu vaikuttaa häneen.

Lil Hoss: Jeah saa nähdä miten Vinski selviää näistä neideistä. Jatkuu

16. Osa. Kummppaneita kerrakseen
Korjaamolla Moto alkoi heräillä vastamyrkyn jälkeisestä unesta. Hänen ylleen olivat kumartuneet Santtu ja Robin.
- Uuh. Mitä tapahtu? Mun pää tuntuu siltä kuin mä olisin kitannu viikon kotikaljaa ilman taukoja, Moto voihiki ja hieroi päätään.
- Linnunpelätti iski sun kimppuus. Sun huono olos johtuu pelkomyrkystä, Robin selitti.
Moto katsoi Robinia hetken hämmästyneenä mutta muisti sitten laihan miehen jonka oli nähnyt kujalla.
- Se laiha kaveri linnunpelätti puvussa. Se vai? hän hämmästyi.
Robin ja Santtu nyökkäsivät.
- Se tyyppi on vaarallinen rikollinen. Se käyttää pelkoa aseenaan, Santtu selitti.
Moto painoi pään käsiensä väliin.
- Ei sit mikään ihme et mä jouduin siihen elävään painajaiseen, hän mutisi.
- Mitä sä tarkotat? Mitä sä näit? Santtu kysyi ja laski kätensä Moton olalle.
Moto ei ehtinyt vastata kun radio alkoi rätistä:
- Batman kutsuu tukikohtaa. Oletteko kuulleet mitään Vinskistä?
Robin nappasi mikrofiinin ja vastasi.
- Ei olla. Onks jokin ongelma? hän kysyi.
Batman nosti prätkän viereen asetetun lotuksen kukan.
- Näyttää siltä että Myrkkymuratti on ollut asialla, hän sanoi.
Robin voihkaisi.
- Voi itku. Eiks yks myrkyillä leikkivä konna olis ollu tarpeeks? hän ähkäisi.
Moto ja Santtu katsoivat häntä kysyvinä.
- Vinski on joutunut Myrkkymuratin luomuksen valtaan, Robin kertoi.
Moto nousi seisomaan.
- En tiedä kuka tää Myrkkymuratti on mut mun kaiffaa ei niin vaan aivopestä, hän totesi ja nousi prätkän selkään.
Robin nyökkäsi ja loikkasi oman prätkänsä selkään. Ennen kuin Santtu ehti edes sanoa mitään kaksikko kaahasi jo tiehensä.
- Tyypillistä. Tietysti niiden täytyy häipyä ennen kuin mä ehdin kertoa asiasta. No mun on joka tapauksessa lähdettävä lentokentälle, hän tuumasi, raapusti nopeasti lapun, jonka jätti radiopöydälle lähti.
Samaan aikaan konnat olivat kokoontuneet vanhan hotellin ruokasalissa. Jokeri toimi kokouksen puheenjohtajana.
- Joten onko joilla kuilla jotain kysyttävää? hän tiedusteli.
- Vain yksi oikeastaan. Kuka teki sinusta johtajan, Kaksinaama kysyi ja heitti kolikkonsa ilmaan.
Jokeri yritti hymynsä samanlaisena kuin yleensä, mutta matala uhkaava ääni, ilmassa kieppuva kolikko ja raskaasti haposta arpeutuneet kasvot saivat jopa hänen hymynsä hyytymään. Hän ei ehtinyt kuitenkaan vastaamaan kun Harley ja Myrkkymuratti tulivat sisälle.
- Sori kun kesti, kultsi, mut me saatiin värvättyä yks uusi kaveri meidän riveihin, Harley hehkutti.
Myrkkymuratti nyökkäsi hymyillen ja kääntyi sitten ovelle päin.
- Selvä sitten peremmälle vain komistus, hän sanoi.
Vinski astui varjoista valoon silmät lasittuneina. Myrkkymuratti käveli hänen ympärillään ja siveli hänen valkeaa turkkiaan.

Jatkuu

17. Osa. Harvey ei enää asu täällä
- Joten mitäs teemme hänen kanssaan? Myrkkymuratti kysyi ja kutitteli Vinskiä korvan takaa.
Muut roistot tuijottivat Harleya ja Myrkkymurattia suu auki. Olivatko nämä todella raahanneet piilopaikkaan aivopestyn hiiren? Toisaalta kaveri ei muistaisi edes omaa nimeään Myrkkymuratin käsittelyn jälkeen mutta silti olisiko sittenkään viisasta antaa valkean marsilaisen tietää piilopaikan sijaintia. Jokeri alkoi vihdoin virnistellä.
- No jos jyrsijä pysyy varmasti kontrollissa niin pistetään se lahtaamaan se hunajanruskea, hän ehdotti.
- Hei, Leipäjuusto kielsi hiirten listinnän kunnes käsky käy, Hugo Strange mainitsi.
- Ei se sitä koskaan saa tietää, Jokeri hymähti.
Harley ja Myrkkymuratti nyökkäsivät ja lähtivät ohjaamaan Vinskiä kohti huonetta missä Turboa pidettiin vankina. Ovelle päästyään Myrkkymuratti työnsi Vinskin käteen terävät puutarhasakset ja Harley tönäisi hänet sisälle. Turbo oli jo jonkin aikaa saanut tuijottaa vain kattoon kun hän näkin Vinskin kompuroivan sisälle kädessään puutarhasakset.
- Vinski? Miten sä löysit mut? hän huudahti.
Vinski ei vastannut vaan käveli kohti Turboa katse tyhjänä aivan kuin hänet olisi hypnotisoitu.
- Vinski? Turbo kysyi.
Vinski käveli sängyn vierelle ja nosti sakset ilmaan aikomuksenaan syöstä ne Turbon rintaan.
- Vinski! Turbo huusi hädissään.
Sängyllä ollut kissa loikkasi pois saaden aikaan pienen tomupilven. Vinskin nenä alkoi väristä ja samassa hän alkoi aivastella hullun lailla.
- Marsin kiitos. Vinskin kissa-allergia, Turbo ajatteli huokaisten helpotuksesta.
Vinski nousi seisomaan päätään pidellen.
- Uuh mitä tapahtu? hän voihkaisi.

Näyttää siltä, että Myrkkymuratin aivopesun vaikutus on vain väliaikainen. Ja onneksi Vinski ei ehtinyt vahingoittaa Turboa.

Jeah halusin keksiä jotain hauskempaa kuin vastamyrkyn.

Jatkuu

18. Osa. Turbo, Ihmehiiri
Vinski puisteli päätään ja huomasi sitten Turbon joka makasi yhä sängyllä sidottuna.
- Turbo! Ootsä kunnossa? hän huudahti ja ryhtyi vapauttamaan Turbon ranteita köysistä.
- No niin hyvässä kunnossa kuin voi olettaa kun yks aikoo listii sut puutarhasaksilla, Turbo totesi sarkastisesti.
Vinski näytti hetken järkyttyneeltä ja sitten nololta.
- Eh sori siitä. Mä en muista muuta kuin harlekiiniksi pukeutuneen mimmin, hän sanoi ja hieroi samalla päätään.
Turbo nyökkäsi ymmärtävästi mutta hieman kärsimättömästi. Hän oli saanut olla konnien uhkailemana ja kissojen raapimispuuna omasta mielestään jo ihan tarpeeksi kauan. Lopulta Vinski sai siteet irti ja Turbo nousi istumaan ranteitaan hieroen ja selkäänsä venytellen.
- Kiitti kamu. Paikat alkoikin jo jumittua, hän voihkaisi.
Vinski kohautti olkiaan kuin sanoen:
" No problem"
Sitten oven takaa alkoi kuulua meteliä.
- Mähän sanoin et se rotta ois gitäny listiä kun siihen oli tilaisuus, joku rähisi.
- Arpinaama hillitse vähän, sanoi toinen ääni.
Vinski katsoi Turboa kysyvästi.
- Vatsastapuhuja ja sen nukke, Turbo kuiskasi.
Vinski nyökkäsi ja laski äänettömästi sormillaan kolmeen. Sitten hän iski oven auki suoraan Vatsastapuhujan naamaan. Miehen yrittäessä kompuroida pystyyn ja nuken sadatellessa minkä kerkesi pojat ponkaisivat pakoon. Kovin pitkälle he eivät kuitenkaan päässeet pakenemaan sillä portaikon alla heitä odotti pataljoona konnia. Turbo oli aikeissa vetää aseensa esille kun hän tajusi että häneltä oli viety sekä zerno-hanskat että pistooli. Myös Vinskin panosvyö oli tyhjennetty. Pojat vilkaisivat toisiaan. Tämä ei ollut hyvä.

Tiukka tilanne. Pataljoona konnia vastassa ja aseet viety.

Lil Hoss: Jeah niin on. Jatkuu

19. Osa. Silminnäkijä
Samaan aikaan Chicagon lentokentällä Santtu seuraili katseellaan tuloaulan ihmisvilinää. Hän oli vastassa serkkuaan joka oli saapunut Gothamista. Sitten hän huomasi iloisesti vilkuttavan punapään jolla oli siniset silmät.
- Santtu! tyttö huusi.
- Barbara! Hitsi ei olla nähty aikoihin, Santtu naurahti kun Barbara juoksi hänen luokseen ja halasi häntä.
- No mites sulla on menny? Vieläks sä pyörität sitä prätkäkorjaamoa? Barbara kysyi kun tytöt kävelivät ulos terminaalista parkkipaikalle.
- Arvaa. Mulla menee itse asiassa aika hyvin. Kolme kaveria pitää yhden läskin laardikasan miehet kiireisenä ja mulla on ihan kunnolla asiakkaita, Santtu kertoi naurahtaen.
Tytöt nousivat Santun hinausautoon ja lähtivät ajamaan kohti korjaamoa. Kun he pääsivät korjaamolle Barbaraa kohtasi hämmästyttävä näky kun hän avasi oven. Tuolilla istui voipunnelta näyttävä mutanttihiiri.
- Wow! Onks Dorian siirtyny kissoista hiiriin? Barbara huudahti nähdessään Moton.
Santtu tuli perässä ja näki myös Moton.
- Ei hätää. Toi yks niistä mun kamuista. Sen nimi on Moto, hän selitti.
Barbara näytti edelleen hämmästyneeltä joten Santtu alkoi selittää. Pitkällisen selonteon jälkeen Barbara olikin jo saanut selvän Marsin kuivumisesta, maan ryöstöaikeista ja siitä että kaupungin vaikutusvaltaisin bisnespomo olikin itse asiassa avaruusolio.
- Ja mä pidin mun elämää omalaatuisena, hän mutisi

Jatkuu

20. Osa. Verikosto
Santtu katsoi Barbaraa hieman kysyvänä.
- Omalaatuista? Miten niin omalaatuista? Sä oot poliisipäällikön tytär, hän ihmetteli.
Barbara hymyili salaperäisesti ja madalsi sitten ääntään.
- Jos te tyypit ette kerro kenellekkään niin mä paljastan sen. Mä olen Batgirl, hän sanoi silmää iskien.
Sekä Santtu että Moto näyttivät yllättyneiltä. Vielä yksi lepakkosankari?
Samaan Chicagon katoilla Batman ja Robin tarkkailivat kaupunkia katoilta käsin.
- Pahikset on peittäny jälkensä harvinaisen hyvin. Vaik me koluttais koko city kuja ja autiotaloja myöten me ei välttämättä edes löydettäis niitä. Mistä lyödään vetoa et ne saa apua joltakin rikollisporukalta, Robin sanoi.
- Veikkaan itse samaa. Ja luulen että on parasta ottaa se tutkimussuunta siviilillä, Batman sanoi ja osoitti peukalollaan valtavaa mainostaulua jossa oli kuva Leipäjuustosta.
Robin katsoi hetken mainostaulua ja sitten Batmania.
- Tarkoitat siis että aiot tavata tuon kaverin Bruce Waynena? hän varmisti.
Batman nyökkäsi.
- Bisnes on bisnestä, hän virnisti.

Jatkuu

21. Osa. Tik, tik, tik
Hieman myöhemmin lentokentällä oli käynnissä rahtitavaran purku. Kaikki näytti suht tavalliselta jos ei ota huomioon sitä että turvallisuusfirman kuteisiin pukeutuneet tyypit näyttivät enenmmän tai vähemmän punkkareilta ja yksi valutti ympärilleen rasvaa. Kaikilla oli kuulokkeet. Pilotti katseli porukkaa hieman kysyvänä.
- Te kaverit olette uusia vai? Ei olla nähty ennen, hän sanoi.
Oven luona olevan hanttapulin kuulokkeisiin tuli viesti:
- Rauhallisesti. Vastaa hänelle, no 37.
- Jep uusia, valepukuinen hanttapuli totesi.
- Oikein hyvä. Jatka juttelua ja odota lisäohjeita, Neropatti ohjeisti panssariautosta käsin.
Lopulta muutama hanttapuli pääsi panssariautolle asti ja Neropatti nappasi päälimmäisen laatikon.
- Tänne se! Olette yli neljä sekuntia aikataulusta perässä! hän sähisi.
- Neropatti, katso! Rasvanahka huusi juuri silloin sillä kiitorataa pitkin heitä kohti kiihdytti kaksi moottoripyörää.
Moto ja Robin kaahasivat heitä kohti. Jotkut hanttapuleista pudottivat laatikot ja yrittivät lähteä äkkiä pakosalle mutta kaksikko oli heitä nopeampi.
- Koskapa te hemmot niin tykkäätte kameroista pääsette pikapuoliin vankilan kasvokuvaamoon, Moto vitsaili ja iski yhden hanttapulin maihin kopauttaen samalla toisen kanveesiin näyttävällä potkulla.
- Kaipaatko apua? Robin huikkasi iskiessään kolmatta konnaa kunnolla kuonoon.
- Ääh, valmista on. Eikös täällä jossain ollut vielä yksi? Moto kysyi ja iski Rasvanahkaa naamaan sellaisella voimalla että tämä lensi lentokoneen rungosta läpi.
- Taisi paeta. Vilkaise autosta, Robin sanoi.
Moto kääntyi katsomaan taakseen huomaten Neropatin hiipineen Robinin taakse veitsen kanssa.
- Robin! hän huusi ja ampui veitsen Neropatin kädestä lasertykillään.
Neropatti vilkaisi ensin veistä, sitten Motoa ja yritti sitten pakoon. Robin kuitenkin kääntyi salamana ympäri ja heitti tämän perään batrangin. Batrang poukkoili hetken eri kohteista ja osui sitten neropatin päähän iskien hänet maahan. Robin käveli hänen luokseen.
- Myrkky tänne. Heti, hän käski ja Neropatti ojensi koeputken vapisevin käsin.