Chicagon ritarit (K-12)

Nimi: Chicagon ritarit
Genre: Toimintaseikkailu
Age: K-12
Parit: Ei ole
Waring: Joitakin verisiä kohtia saattaa tulla ja konnat on sitten pahimman luokan mielipuolia.
Summary: Mitä tapahtuukaan kun Arkhamin pahimmat hullut ottavatkin kohteekseen Gothamin sijasta Chicagon. Miten Prätkähiiret pärjäävät psykopaatteja vastaan. Ja onnistuuko yhteistyö Yön ritarin kanssa kun vastassa on sekä plutolaisia että hullujen huoneelta karanneita. Sen saat tietää vain lukemalla.
Disclamer: En omista Prätkähiiriä enkä Batmania. Kunhan vain annan mielikuvituksen lentää.

A/N: Otin haasteen vastaan koska se vain kuulosti tosi siistiltä idealta. Kiitos ideasta kuuluu Lil hossille. Toivottavasti tykkäät

1. Osa. Oudot petikaverit
Chicagon keskusasemalla kävi kova kuhina kun ihmiset siirtyivät juniin tai pois niistä. Sen sijaan rahtivarastoilla viiden konnan pourkka yritti murtautua yhteen varastoon.
- Lakatkaa inisemästä! Te jätkät kuulostatte vanhoilta akoilta, Rasvanahka hymähti ja yritti saada ovea auki.
- Mutta pomon suunnitelma todella toimii! Tää kama on tehny jo puoli cityä luku...ööh..., yksi hanttapuleista keskeytti lauseensa koska ei keksinyt oikeaa ilmaisua.
- Kyvyttömiksi, Nuikki totesi vähän matkan päästä.
- Aivan! Siis miks meidän pitää yhä jatkaa tätä kauppahommaa? samainen hanttapuli kysyi.
- Typerys! Koska pormestari ei ole vielä luvannut maksaa pomon lunnaita vastamyrkystä. Ja ellei hän saa rahaa, emme mekään. Joten liikettä niveliin! Rasvanahka sanoi ja sai vihdoinkin oven auki.
Sisällä oli pilkkopimeää.
- Hei, Rasvanahka, mä en nää täällä mitään, yksi hanttapuleista sanoi.
- Jeh, mikäs valoja vaivaa? toinen ihmetteli.
- Hetki..., Rasvanahka sanoi ja etsi käsikopelolla valokatkaisijan.
Juuri kun hän sai valot päälle varastohyllyjen päältä alkoi kuulua tuttua moottoripyörän pärinää. Prätkähiiret kaahsivat esiin varjoista.
- No katos vaan. Ketkäs on myöhässä junasta, Vinski vitsaili.
- Heh en ole haka matikas mut noi on helppo ynnätä, Moto totesi.
- Mitäs pojat etsii? Ikävyyksii vai? Turbo kysyi.
Roistot eivät vastanneet vaan vetivät esille konekiväärit alkaen tulittaa. Hiiret onnistuivat kuitenkin väistämään. Moton käsitykki tuli esiin ja hän onnistui ampumaan aseet parin häntä kohti hyökkäävän hanttapulin käsistä. Turbo kytki hanskansa tsernot päälle ja iski yhtä kohti kaahavaa hanttapulia naamaan niin että tämä lensi auton kyydistä ja auto törmäsi pariin muuhun rantakiitäjään. Vinski kiisi täyttä vauhtia kahden auton välistä ja ampui perästä kiinotkoukut autojen akseleihin. Autoista lähti pyörät. Rasvanahka huomasi pian että he olivat jäämässä pahasti tappiolle.
- Hei, proffa. Onks se pommi jo kasassa? hän kysyi.
- Se on ollut kasassa jo ties kuinka pitkään. Enää minuutti ja paukkuu, Nuikki ärähti.
Oli suorastaan ihme että Rasvanahka tajusi että heille alkoi tulla kiire jos eivät halunneet lentää hiirten mukana ilmaan.
- Haneen! hän huusi ja pahikset ottivat jalat alleen.
- No se oli nopeeta, Moto totesi ihmeissään.
- Täs on nyt jotain pielessä. Mä en..., Turbon lause jäi kesken kun Rakennukseen asennettu pommi räjähti lennättäen heidät lähellä olevaan satama-altaaseen.
Kommentoikaa pliis

Kiva juttu jos ideani kelpasi sinulle.  

Alku näyttää hyvältä, ihan kuin prätkisten jaksojen alku. Jään seuraamaan.

Lil Hoss: Se sopi täydellisesti . Kiva et tykkäät. Jatkuu

2. Osa. Viattomien viettelijät
Kesti jonkin aikaa kun varastopalo hälytti poliisin ja palokunnan paikalle. Samaan aikaan vedessä alkoi kuplia ja Turbo ja Moto pulpahtivat pintaan henkeä haukkoen.
- Ootko okei? Turbo kysyi.
- Jeah. Hei odotas. Mis Vinski? Moto huudahti.
Samalla hetkellä hieman kauempana Vinski ponkaisi pintaan ja alkoi räpiköidä.
- Jätkät hei! Helppikää vähäsen! hän huusi.
Turbo ja Moto vilkaisivat toisiaan. Vinski alkaisi panikoida vain jos...
- Se ei osaa uida! he tajusivat yhtä aikaa ja lähtivät uimaan kohti Vinskiä.
- Koita kestää! Me tullaan! Moto huusi.
Vinskin onnistui pitää jotenkin itsensä pinnalla kunnes Turbo ja Moto ehtivät hänen luokseen ja auttoivat ylös vedestä.
- Ootko kunnossa? Turbo kysyi Vinskin yskiessä polvillaan vettä keuhkoistaan.
- Jeah. Entäs prätkät? Vinski kysyi.
Moto vilkaisi räjähdyksestä ulos lentäneitä moottoripyöriä jotka olivat ottaneet aika tavalla osumaa.
- Sanoisin että Santulle tulee pitkä päivä kun se pistää nää takas kasaan, hän totesi niskaansa hieroen.
Samaan aikaan toisaalla aivan toisessa kaupungissa nuori harlekiiniksi pukeutunut nainen pakkasi pahvilaatikoita vanhassa varastorakennuksessa ja hyräili radiosta soivan popmusiikin tahtiin.
- Sä sekoitat mun maailman
tän planeetan viet pois radaltaan
Sekoitat mun maailman
en sydäntä rauhoittumaan saa, nainen lauloi radion ja sujautti yhteen laatikkoon teräsvalettuja piparminttutankoja.
Harley Quinn huokaisi haaveilevasti. He olivat jo pitkään puhuneet poikaystävänsä kanssa maiseman vaihdoksesta ja nyt se vihdoin tapahtuisi. Kamppailu Yön ritarin kanssa kaupungin herruudesta saisi vihdoin jäädä olisi aika vallata uusi alue. Jokeri oli ennen Arkhamiin joutumistaan puhunut Chicagosta ja sinne he aikoisivat matkata koko vankimielisairaalan voimin. Ja mikä olisikaan parempi tapa hämätä poliisia kuin aiheuttaa junaturma.
Kommentoikaa pliis

Harmi että prätkät ottivat osumaa. Ja tuo junaturma kuulostaa aika hurjalta. Toivottavasti se saadaan estettyä.

No kohta niillä on apuna prätkien sijasta auto nimittäin Lepakkoauto. Bat-pahikset onkin hulluja joten niiden suunnitelmat on kans hurjia. Pidetään peukkuja Batmanille

Batmanin pahikset vaikuttavat vielä hurjemmilta kuin prätkisten pahikset. Näin olen itse asian ymmärtänyt.

Niinhän ne onkin. Varautukaa kuitenkin siihen et joku jätkistä joutuu kissan kynsiin

Jatkuu

3. Osa. Lukutaito lujilla
Hieman myöhemmin muutaman kommandokamppeisiin pukeutunut pellekätyri liikkui rautatiesillan nurkilla.
- Onks tää nyt ihan varma juttu, yksi konnista supisi.
- Kyllä on. Harley käski meidän räjäyttää silta et se saa Arkhamin tyhjäks. Nyt suu suppuun ja hommiin, toinen äyskähti ja ryhtyi kytkemään yhteen pilariin pommia.
Muut lähtivät vartioimaan paikkaa. Yksi konnista oli kuulevinaan jotain ja kääntyi nopeasti ympäri. Ei mitään. Sitten hänen yllään lehahti jotain. Hän luuli nähneensä vilahduksen viitasta. Ei kai. Ei se voinut olla. Sen piti olla vain kaupunkitarina.
- Edward Cordero! kuului silloin aivan hänen takaansa ja mies kääntyi äkisti ympäri.
Muuta hän ei enää nähnytkään kuin kohti viuhuvan nyrkin. Yön ritari katseli hetken aikaa jaloissaan lojuvaa tajutonta miestä ja kääntyi sitten apurinsa puoleen joka oli huolehtinut lopuista roistoista.
- Miten meni? Batman kysyi.
- Suht hyvin. Yksi luuseri pääsi pakoon mutta ehdin sentään deaktivoimaan pommin, Robin totesi.
Dynaaminen duo ei ehtinyt juurikaan pohtia miksi roistopoppoo oli aikonut yrittää räjäyttää rautatiesillan kun batmobilen radiosta kuului poliisitaajuudelta hälytys:
- Huomio kaikki yksiköt! Kaikki Arkhamin vankimielisairaalle ja sassiin! Siellä on räjäytetty jo yksi seinä ja ensimmäinen pakenija näyttäisi olevan Dorian!
Voimakaksikko vilkaisi toisaan, loikkasi autoon ja lähti liikkeelle.
Kommentoikaa pliis

Arkhamista pakenee sekopäitä, eli vaikeuksia luvassa.

Jeah todella ja hullu biokemisti on pienin ongelma

Jatkuu

4. Osa. Dorianin talo
Kovin pitkälle dynaaminen duo ei ehtinyt matkata kohti Arkhamia kun radiosta kuului uusi hätäkutsu:
- Lepakkoluola kutsuu! Tarvitsen apua! Kyse on elämästä ja kuolemasta!!!
- Alfred? Robin hämmästyi.
Batman otti nopeasti yhteyden luolaan.
- Kuulolla ollaan, Alfred. Mitä siellä tapahtuu? hän kysyi
- Joku tai jokin hyökkäsi luolaan! Vaikuttaisi olevan jättiläislepakko! Se on Man-AAAAARRGGHHH!!! yhteys katkesi kohinaan.
Voimakaksikko katsoi toisiaan järkyttyneinä.
- Man-Bat! he huudahtivat yhteen ääneen.
- Meidän on hajaannuttava. Huolehdi Arkhamista. Nappaan Man-Batin, Batman sanoi ja Robin nyökkäsi.
Hetken kuluttua Arkhamia kohti ajoi punainen moottoripyörä kyydissään trikoisiin pukeutunut teinipoika. Arkhamin ulkopuolella oli valmiina rahtikone johon konnat tunneksivat.
- Vauhtia nyt tyypit. Meidän on häivyttävä täältä ennen kuin viittapelle parivaljakko ilmaantuu paikalle, Myrkkymuratti hoputti.
- Mikä sillä Harleylla oikein maksaa? Ei kai kahden hyeenan ulos saaminen niin vaikeaa ole? Linnunpelätti ihmetteli.
Juuri silloin Harley ryntäsi ulos räjähtäneestä seinän aukosta mukanaan kaksi hyeenaa ja perässään Robin.
- Tiedätkös, Harley, mä sitten tykkään, kun tyttö esittää vaikeasti saatavaa, Robin vitsaili.
- Juoskaa, beibit! Harley huusi ja yritti karistaa ihmepojan kannoiltaan.
Jokeri iski kätensä otsaan.
- Voihan nenä. Eikö sen sillan räjäytyksen pitänyt pitää nuo pellet kiireisinä, hän manasi ja ryhtyi sulkemaan rahtikoneen luukkua.
Harley ja hyeenat onnistuivat viimetipassa pääsemään koneeseen.
- Hei, kultsi, hän sanoi hengästyneenä.
- Ala painua ohjaamoon siitä. Me tarvitaan pilotti. Äläkä sano minua kultsiksi, Jokeri ärähti ja Harley säntäsi oitis ohjaamoon pilotin paikalle.
Hän käynnisti moottorit ja nappasi sitten mikrofoonin.
- Hyvät matkustajat, tässä puhuu kapteeninne. Pitäkää kädet ja jalat matkan ajan vaunun sisäpuolella älkääkä käyttäkö salamavaloa. Toivottavasti nautitte lennosta sillä seuraava pysäkkimme on Chicago, hän sanoi ja lähti rullaamaan kohti saaren rantaviivaa. Ulkopuolella Robinin onnistui ponkaista laskeutumistelineelle ja nousta sen mukana koneeseen sisälle salamatkustajaksi. Robin ehti vielä nähdä Vaeltajien klubin ilmasta käsin ennen kuin laskutelineiden luukut sulkeutivat. Hän ja kokonainen mielisairaalallinen hulluja oli matkalla kohti Chicagoa.
Kommentoikaa pliis

Jatkuu

5. Osa. Arvoitusten kaupunki
Jonkin ajan kuluttua laskutelineet avautuivat taas. Robin vilkaisi ulos ja näki Chicagon kaupunki näkymän.
- Jaaha. Hullujen kaupungista gangstereiden kaupunkiin, hän mutisi juuri kun Linnunpelätti ilmaantui paikalle.
- Mitä? Salamatkustaja! Linnunpelätti rääkäisi.
- Oho, taitaa olla aika vaihtaa maisemaa, Robin totesi ja loikkasi alas laskutelineen luukusta ennen kuin Linnunpelätti ehti estää.
Linnunpelätti seurasi Ihmepojan liitoa kaupungin valoloistossa.
- Pahus vie. Lintupoju pääsi pakoon, hän murisi.
Robin laskeutui erään pilvenpiirtäjän katolle ja seurasi katseellaan rahtikoneen lentoa jonkin aikaa. Sitten hän ryhtyi ottamaan yhteyttä Batmaniin.
- Saitko Man-Batin? hän kysyi.
- Valitettavasti en. Pääsi pakenemaan ennen kuin ehdiin paikalle. Alfred on kuitenkin kunnossa. Missä olet? Batman vastasi.
- Usko tai älä mutta olen Chicagossa, Robin vastasi.
Samaan aikaan kaupungilla Prätkähiiret olivat joutuneet hieman hajaantumaan sillä ainakin kaksi ryöstöä oli tapahtumassa samaan aikaan. Vinski oli yhyttänyt kolmen Katukorpin porukan yrittämästä ryöstää nuorta naista.
- Ei me haluta ketään satuttaa. Kunhan vaan saadaan hiukka kahisevaa. Häivy siitä niin ei tapahdu mitään pahempaa, yksi korpeista ärähti.
- Psst...hei, miksei me antauduta? toinen kysyi.
- Etsä lue lehtiä? Toi on se valkoinen luuseri, kolmas hymähti samalla kun kaikki kolme osoittivat Vinskiä pistooleilla.
Vinski näytti lähinnä huvittuneelta. Ei ollut ensimmäinen kerta kun konnat aliarvioivat häntä. Myönnettäköön että hän oli kolmikon pahin machoilija mutta osasi hänkin temppunsa. Vinski lähti hyökkäykseen prätkän kanssa ja konnat alkoivat tulittaa. Vaikka kuja olikin kapea hän onnistui kuin onnistuikin väistelemään luodit ja monottamaan ensimmäistä konnaa kunnolla nuppiin. Seuraava korppi sai leukaansa nyrkistä ja samaten kolmas. Meni vain hetki kun korppi kolmikko istui maassa sidottuna hinausköydellä ja Vinski puisteli tomuja käsistään.
- No niin. Lahjapaketti poliisille. Ootteks te kunnossa neiti, hän kysyi ja kääntyi tytön puoleen.
Kiitoksen asemasta tyttö pamautti Vinskiä peloissaan käsilaukulla naamaan ja pakeni paikalta.
- Aina sama laulu. Ei koskaan kiitosta, Vinski mutisi poskeaan hieroen.
Toisaalla montun konnat olivat ryöstämässä Manuelin liikettä.
- Eih, älä ammu! Mä vain teen töitä täällä, Manuel hätäili kädet koholla.
- Suu kiinni! Käteiset kasaan jäbä! Ja mä en pilaile! yksi roistoista ärähti ja tähtäsi Manuelia pistoolilla.
Juuri silloin kaksi erittäin tuttua hahmoa syöksähti kaupan ovesta sisään.
- Ei hitsi! Ei taas noi rotat! toinen roistoista huusi.
Moton silmä alkoi palaa punaisena.
- Mä sulle rotat näytän! hän kivahti ja kytki käsitykkinsä ampumisasentoon. Manuelia uhkaillut roisto aikoi juuri vetää liipasimesta kun Turbo ampui aseen hänen kädestään.
Ei aikaakaan kun kaupassa olikin jo käynnissä kunnon käsirysy. Manuelkin osallistui rähinään iskemällä yhtä tiskiä päin lentänyttä roistoa päähän säilykepurkilla. Pian konnat makasivat lattialla löytyinä.
- Se kai siinä. Ootko sä okei Manuel? Turbo kysyi.
- Olen kyllä. Garcias amigos, Manuel sanoi huojentuneen näköisenä.
Hän ei enää toista kertaa halunnut joutua monttuun.
- No problem kamu. Pidä lippu korkeella, Moto naurahti kun kaksikko lähti ajamaan pois päin.
Pian Vinskikin liittyi remmiin. Moto huomasi Vinskin poskessa olevan mustelman.
- Mitä tapahtu? Eiks tyttö lämmenny? hän vitsaili.
- Älä kysy, Vinski murahti.
Sitten radiosta alkoi kuulua Santun ääni:
- Pojat hei. Musta tuntuu et teidän kantsis kiertää eläintarhan kautta. Joku pingviinin näköinen hyypiö on hyökänny sinne.
- Häh!? pojat huudahtivat yhteen ääneen.
Kommentoikaa pliis

Olipas kiittämätön tyttö kun löi Vinskiä.

Ja näyttää siltä että Pingviini on vapaalla jalalla. Sehän on yksi niitä Batmanin vihollisia.

Yleensä puol shokissa pamauttaa jota kuta ja miehen mitteinen hiiri saattaa olla vähän liikaa melkein ryöstetyks tulon jälkeen. Jep kyse on juuri siitä Pingviinsitä.

Aivan sama, mutta minusta ei ole hyväksyttävää lyödä omaa pelastajaa. Se on kiittämättömyyttä.

Joo totta puhut amigo

Jatkuu

6. Osa. Lintuhäkissä
Kun jätkät pääsivät paikalle eläintarhan edustalla oli jo liuta poliiseja ja TV:n uutisryhmä.
- Hyvää iltaa. Pingviini on siepannut panttivankeja Chicagon eläintarhassa. Tässä Summer Gleeson, hyvää iltaa. Olette suorassa lähetyksessä Chicagon eläintarhan portin ulkopuolelta. Poliisi ja Pingviini jatkavat jo neljättä tuntia jännittyneen panttivankitilanteen selvittelyä. Ainutkaan henkilö ei ole päässyt takaisin sisälle kello 17:30 jälkeen, jolloin Pingviini ja mahtava parvi tappajalintuja hyökkäsivät ja ajoivat tarhan yleisön paniikkiin. Koko historiallinen paikka jouduttiin pikaisesti evakuoimaan. Tiedossa on vain vähäisiä loukkaantumisia, mutta silminnäkijöiden mukaan ehkä 6-10 ihmistä joutui Pingviinin vangeiksi toistaiseksi tuntemattomista syistä, ankkuri selosti.
Jätkät katsoivat toisiaan.
- Okei. Meil on siis vastassa joku lintuhullu. Miten toimitaan? Moto kysyi.
- Niinku Mount Rushmorella. Liikkuu, Turbo totesi ja kolmikko lähti ajamaan pitkin eläintarhan ulkomuuria.
He loikkasivat muurin harjalta sisälle eläintarhan. Paikka vakutti autoilta. Vain valtava parvi korppeja kierteli ilmassa kuin vartioisi aluetta. Turbo katsoi kavereitaan.
- Hajaannutaan. Niin meillä on varmemmat keinot löytää panttivangit. Sit napataan se lintu, Turbo sanoi.
- Mistä lyödään vetoa et meil on taas vastassa Vilma Varaani? Vinski vitsaili.
- Hei, Santtu sano et se tyyppi näyttää pingviiniltä ja Vilma oli lähinnä sihteeri, Moto huomautti.
Kolmikko hajaantui. Ei aikaakaan kun Turbo löysi eläintarhan toimistorakennuksen. Johtajan toimiston ovi oli auki ja Turbo meni sisälle. Toimisto oli piemänä mutta työpöydällä oli ilmiselvästi papereita ja jokin mikä näytti avoimelta päiväkirjalta. Turbo meni lähemmäs ja oli vähällä kompastua lattialla lojuvaan tajuttomaan mieheen jolla oli pujoparta ja silmälasit. Turbo laskeutui miehen ylle ja tarkisti tämän pulssin. Mies oli elossa. Sitten hän nousi ylös ja alkoi tutkia papereita. Päiväkirjan merkintä kuului näin:
"30.6: Päänsärky lisääntynyt määrältään ja voimaltaan. Mystinen sairaus jatkuu. Ehken pian kykenen huolehtimaan itsestäni. Kenties pitäisi pyytää Daividia tulemaan ja asumaan kanssani. Olen saanut ide"
Pidemmälle Turbo ei ehtinyt lukea kun häntä jo iskettiin takaraivoon ja hän tuupertui lattialle miehen viereen. Hänen yllään seisoi kissaksi pukeutunut nainen joka mulkoili ärtyneenä pujopartaista miestä.
- Strange, sinun piti pitää vahtia eikä pyörtyä, hän hymähti.
Toisaalla Moto ja Vinski olivat jo löytäneet panttivangit ja onnituneet itse päätymään ansaan. Korppiparvi oli piirittänyt heidät.
- Oisko ideoita? Vinski kysyi.
- Mietin koko ajan, Moto tuskaili.
Sitten lintuhäkkien portailta alkoi kuulua naurua mikä kuulosti lähinnä kaakatukselta:
- Vaak vaak vaak! Odotin paikalle lepakkoa ja lintua mutta sainkin näemmä hiiriä.
Moto ja Vinski kääntyivät katsomaan portaille ja hämmästyivät näystä. Portiata alas taapersi lyhyt lihava mies jolla ei ollut käsissään kuin kolme sormea. Hän oli pukeutunut tyylikkääseen frakkiin, monokkeliin ja silinterihattuun ja hänellä oli sateenvarjo. Mustat hiukset valuivat niskaan ja nenä oli kuin linnunnokka.
- No en kyl ihmettele miks tota sanotaan Pingviiniks. Toihan on kuin pingviini, Vinski sanoi selvittyään häkellyksestään.
- Suu suppuun tanssihiiri vai pitääkö minnun keihästää sinut siihen paikkaan? Pingviini uhkasi ja kosketti sateenvarjonsa kärjellä Vinskin kuonoa.
- Miks sä teet tän Pingviini, Moto kysyi silmä uhkaavasti punaisena hohtaen.
Pingviini virnisti.
- Ai miksikö? No Gotham oli turhan moneen kertaan koeteltu kohde jten Chicago on uusi valloitus alueeni, Pingviini sanoi ja alkoi nauraa.
Nauru kuitenkin loppui lyhyeen kun katon lasikupolin läpi loikkasi kaksi hahmoa joista toinen oli tummanpuhuva ja toinen riemunkirjava. Pingviinin hymy hyytyi heti.
- BATMAN!!!! hän rääkäisi.
Kommentoikaa pliis

Batman on mukana juonessa ja hän tulikin jo paikalle. Saa nähdä mitä seuraavaksi tapahtuu.

Lil Hoss: Jeah sankari astuu näyttämölle. Jatkuu

7. Osa. Kharonin palkkio
- Et jaksanut pysytellä vankilassa vai mitä, Pingviini, Batman sanoi.
Moto ja  Vinski katsoivat toisaan hieman hämmästyneinä. Nämä kaksi sankaria olivat kyllä heille ihan uusia naamoja. Pingviini irvisti raivoisasti.
- Sinä taas ja taas ja taas, hän manasi ja alkoi sitten tulittaa sateenvarjolla kuin se olisi konekivääri.
Sankarit loikkasivat suojaan.
- Okei, joku ois voinu sanoa et sen sontsa on ase, Vinski mainitsi.
- Pingviinin sateenvarjo pitää vaikka millaisia temppuja sisällään, Batman sanoi.
- Temppuja? Onks se joku Bond-pahis? Moto ihmetteli.
- Ei vaan lintuihin hurahtanut aristokraatti pahimmasta päästä, Robin totesi.
- Ja kukas sä sitten olet? Vinski kysyi.
Batman vilkaisi hiirikaksikkoa.
- Olen Batman, hän sanoi.
Vinksi ja Moto katsoivat toisiaan nyt todella ällistyneinä. Olivatko he oikeasti saaneet taustatuekseen dynaamisen duon? Miettimiseen ei kuitenkaan ollut sen enempää aikaa sillä uusi sarjatuli luoteja lensi heidän ylitseen. Batman vilkaisi ylös ja huomasi yhden tyhjän lintuhäkin roikkuvan aivan pingviinin yllä. Hän veti esille batrangin ja heitti sen ilmaan. Pingviini jatkoi sarjatulitusta batrangin perään ja osui häkkiin saaden koko hökötyksen putoamaan.
- Ei taas! hän rääkäisi kun häkki putosi hänen niskaansa.
Hän yritti vielä kurottautua sateenvarjoonsa mutta Robin ennätti potkaisemaan sen pois hänen ulottuviltaan.
- Eih! Pingviini voihkaisi ja iski nyrkkinsä lattiaan.
Batman ja Robin kääntyivät Moton ja Vinskin puoleen jotka olivat edelleen aika tavalla ällikällä lyötyjä.
- Te siis ootte todella se Gothamin dynaaminen duo? Moto onnistui kysymään.
- Niin olemme, Batman myönsi.
- Vau, Vinski sai sanottua.
Robin tutki kaksikkoa katseellaan.
- Olen kyllä nähnyt anthroiksi pukeutuneita tyyppejä mutta ensimmäistä kertaa taistelemassa superpahiksia vastaan, hän totesi.
- Ei nä ole pukuja. Me ollaan oikeista hiiriä. Me ollaan Marsista. Avaruusolentoja, Moto selitti.
Nyt oli voimakaksikon vuoro hämmästyä.
- Avaruusolentoja? Kuten Metsästäjä Marsista? Batman kysyi.
- Okei tuo kaveri on uppo outo, Vinski totesi.
- Mun nimi on Moto ja valkea kaverini on Vinski. Sit mukaan kuuluu kans Turbo mut...hei hetkonen mis se muuten on? Moto kysyi tajutessaan ettei Turbo ollut vieläkään ilmaantunut paikalle.
Samaan aikaan Turbo alkoi hitaasti palata tajuhinsa vain tajutakseen että hän makasi selällään sängyllä kädet sängyntolppiin sidottuna. Hänen vieressään kampauspöydän ääressä istui kaunis vaaleahiuksinen ja vihreä silmäinen nainen. Koko huone oli kissoja.
- Ai vihdoin hereillä. Ihmettelinkin jo että miten kovaa oikein onnistuin iskemään sillä ruoskan kahvalla, nainen totesi hymyillen kissamaisesti.
- Okei. Kuka sä oot ja missä mä oon? Turbo kysyi ja yritti saada itsensä irti.
Nainen istui sängyn reunalle ja siveli hetken aikaa Turbon hunajanruskeaa turkkia. Sitten hän työnsi kasvonsa melkein Turbon naamaan kiinni.
- Voit kutsua minua Kissanaiseksi, Kissannainen kehräsi ja nousi sitten.
Hän otti sängyn päädystä trikoopukunsa ja meni toiseen huoneeseen.
- Olin paikallasi taas ei ole väliä. Olet täällä niin kauan kuin on tarpeellista tai pomoni haluaa sinusta päästävän eroon, Kissanainen sanoi tullessaan takaisin yllään harmaa trikoopuku, mustat hanskat ja saappaat ja kultainen vyö jolta roikkui ruoska.
Sitten hän istui jälleen sängyn reunalle ja hyväili hetken Turbon poskea.
- Minun on valittevasti mentävä mutta älä turhaan huolestu. Kissani pitävät mielellään sinulle seuraa, Kissanainen sanoi ja lähti.
Heti kun hän oli poistunut, pari kissaa loikkasi sängylle ja alkoi nuuskien tutkia Turboa.
- Oi Moton äiti. Onneks mä en ole allerginen kissoille, Turbo ajatteli hieman huolestuneena.
Samaan aikaan Cihcagon kadulla Moto, Vinski, Batman ja Robin olivat lähteneet etsimään Turboa. Eläintarhan johtajan toimistosta oli löytynyt vihjeitä siitä että kaksi muuta konnaa oli myös ollut paikalla. Voimakaksikko oli tunnistanut jäljet heti Hugo Strangen ja Kissanaisen jättämiksi. Nyt sankarimme olivat kuitenkin joutuneet taisteluun Rasvanahan ja tämän hanttapulilauman kanssa.
- Hei Robin! Robin! Katos tätä. Kato miten helppoo! Toinen käsi selän takana! Ja BONK!! Hän on poissa! Vinski naurahti ja kolautti yhden hanttapulin lentämään pitkän matkaa taaksepäin.
Batman puisteli päätään. Hän ei voinut käsittää miten nämä kaksi marsilaista oikein ehtivät vitsailla taistelun aikana. Mitä nopeammin he saisivat nämä typerykset matalaksi sitä nopeammin he saisivat teitää missä Turbo oli. Moton mekaanisen käden lasertykki ampui nopeasti konnilta aseet käsistä ja samaa vauhtia Moto iski heidät lattiaan. Ei aikaakaan kun konnat lojuivat löytyinä maassa. Batman käveli Rasvanahan luo ja tarttui tätä henkseleistä.
- Kumppanini ja minä olemme tehneet tätä jo viimeiset 24 tuntia.  Ihan näin meidän kesken, en ole oikein tyytväinen tuloksiin. Joten, ennen kuin menetän malttini ja päästän tilanteen täysin hallinnastasi kysyn kauniisti vielä kerran. Missä on Kissanainen!? Batman ärähti.
- Mikä kissa? Mä en tiedä mitään kissoista. Eihän mulla edes o kissaa, Rasvanahka ähelsi.
Batman vilkaisi Vinskiä ja Motoa.
Koometoikaa pliis

Näyttää siltä että Turbo on pulassa. Toivottavasti hän pääsee pois ja pelastuu.

Voin hyvin kuvitella, ettei Batman käsitä hiirten tapaa vitsailla kesken taistelun - Batman kun on aika totinen ja vakava.

Ei hätää kyl kaverit sen ehtii pelastaan kunhan mä keksin miten. Jeah todella. Batman on synkkä ja traaginen sankarihahmo

Jatkuu

8. Osa. Batgirl
- Älä ihmettele. Sen aivot on rasvassa, Vinski totesi.
- Mä en tiedä mitään! Rasvanahka huusi hädissään.
Batman päästi hänet putoamaan maahan. Nelikko lähti taas liikkeelle. Sitten Santtu otti yhteyttä radion välityksellä.
- Pojat hei. Näyttis siltä et Katukorpit yrittäis järkätä itelleen suojelurahoja. Yks elintarvikekiska ihan lähellä, hän ilmoitti.
- Selvä juttu Santtu. Kiitti vihjeestä, Moto kuittasi.
- No mikäs muu mä teille tässä porukassa olen kuin Oraakkeli, Santtu hymähti.
Hetken kuluttua he pääsivät liikkeen luo. Sisällä näytti olevan aika kuumat oltavat.
- Eipäs! Sinä et nyt tunnu tajuavan, että meikä yrittää junailla täällä suojelubisnestä! Ja jos et pulita rahoja...Mikä tuo oli?! yksi korpeista kysyi kun kaupan ovikello helähti ja heti sen jälkeen yhden korpin leukaan osuikin jo tyylikäs lentopotku.
Voimakaksikko ja Prätkähiiret syöksyivät sisään. Myyjä suojauti tiskin taakse kun taistelu alkoi. Yllätyshyökkäys teki tehtävänsä sillä ei aikaakaan kun konnat jo lojuivat kaikki lyötyinä maassa. Batman kiskaisi taas johtajan ylös maasta ja esitti saman kysymyksen kuin edellisellä kerralla mutta vastaus oli taas sama. Ei tietoja. Nelikko käveli ulos liikkeestä ja häipyi paikalta ennen kuin poliisit ehtisivät paikalle. Batman vilkaisi Robinia.
- Minusta tuntuu että tarvitsemme apua. Soita Batgirlille, hän sanoi.
Samaan aikaan Gothamissa poliisipäällikkö Gordonin tytär Barbara Gordon eli Batgirl pakkasi huoneessaan matkalaukkua kun puhelin soi. Barbara nappasi puhelimen ja asensi sen korvansa ja olkapäänsä väliin.
- Moi Barbara tässä. Kerro asias nopeesti. Mulla on vähän homma kesken, hän sanoi.
- Hei Barbara. Robin tässä, kuului puhelimesta tuttu ääni.
- Ai hei Dick, Barbara sanoi iloisesti.
- Me tarvitaan apua. Pääsetkö tulemaan? Robin kysyi.
- Sori mut en pääse. Isä lähetti mut pariks viikoks serkun luo Chicagoon ja mä olen just nyt pakkaamassa, Barbara sanoi ja laittoi matkalaukkuun pinkan vaatteita.
- Hetkinen sanoiks sä Chicagoon? Robin kysyi.
- Joo sanoin. Kuin ni? Barbara kysyi ihmeissään.
- Me ollaan just nyt Chicagossa, Robin kertoi.
Barbara oli vähällä pudottaa puhelimensa. Oliko tämä yhteensattuma. Voimakaksikko oli juuri nyt Chicagossa ja hän oli lähdössä sinne. Barbara kääntyi kapioarkkunsa puoleen ja avasi sen kannen. Hän oli aikonut jättää puvun reissun ajaksi kotiin mutta näytti siltä että hän tulisikin tarvitsemaan sitä.
- Kuule. Musta tuntuu et te taidatte sittenkin saada apua Batgirliltä, Barbara sanoi hymynkare suupielessään.
Kommentoikaa pliis

Jatkuu

9. Osa. Leikkipyssy
Vanhassa hotellihuoneessa Turbo lojui edelleen sängyllä kädet sängyntolppiin sidottuina kissojen ympäröimänä. Parikin kissaa oli jo nuuskinut häntä ja todennut että hänestä ei olisi saaliiksi vaikka hän olikin hiiri. Sitten huoneen ovi paukahti auki ja kaksi miestä asteli sisälle. Toisella oli tavallinen puku ja vatsastapuhujan nukke ja toinen oli pukeutunut vihreään ja violettiin.
- Jaaha, näyttää siltä, että kisumirri näyttää raahanneen gesään rotan, nukke murahti.
- Ottaisit nyt vähän rauhallisemmin, Arpinaama, nuken pitelijä sanoi.
- No jaa. Ihmettelen kyllä miksi Batsy hankki apurikseen rotan? toinen mies totesi.
- Ärh. Oon hiiri! Turbo murahti ärtyneesti.
Arpinaama työntyi Turbon eteen ja painoi koneenkiväärin piipun Turbon kuonoon.
- Kun mä sanon että sä olet rotta niin sä olet rotta, nukke sähisi uhkaavasti.
- Ja mikä sä luulet olevas Al Capone? Turbo tuhahti äksysti.
Samaan aikaan kaupungilla montun konnat iskivät jalokiviliikkeen ikkunan hajalle aikomuksenaan ryöstää sen, kun Voimakaksikko ja Prätkähiiret ilmestyivät paikalle. Tappelu olikin pian käynnissä. Moto ja Vinski kolauttivat nopeasti konnia ketoon siinä missä myös Batman ja Robin. Ei aikaakaan kun roistot lojuivat lyötyinä maassa ja Batman kiskaisi yhden ylös.
- Haluan vastauksia, Antonie, hän murisi.
- Siitä vaan. Arvaa kiinnostaako, mies ärähti.
Kommentoikaa pliis

Turbo näyttäisi olevan pahassa pulassa. Toivottavasti hän selviää. 

Prätkähiiristä ja voimakaksikosta näyttäisi tulevan hieno tiimi

Heh jeah. Vatsastapuhujassa ja Arpinaamassa ja Arvuuttajassa on kyl kestämistä. Siltä mustakin tuntuu