Haasta hahmo (K13, huumori)

Ei haittaa  Haaste on otettu vastaan. Nyt tässä on useampi haaste meneillään joten saattaa olla että menee jonkin verran aikaa ennen kuin saan toteutettua käytännössä ne kaikki. Kaikki annetut haasteetu toteutetaan varmasti

Hieno juttu . Mä haastan Santun näyttään syntymämerkkinsä.

Ok. Tämä vaikuttaa sellaiselta haasteelta jonka voisi yhdistää toiseen haasteeseen.

Okei kuulostaa hyvältä

Kyllä se tuo eka haaste oli paras mun mielestä  Ievan polkka hyvänä kakkosena

Musta nää kaikki haasteet on ollut mega hauskoja 

A/N: Ripaus romantiikkaa ja paritus on Turbo/Minni.




Luku 4 – Pitkä lounas



Prätkämimmi on haastanut Turbon järjestämään pitkän lounaan Minnille.

”No mikä ettei.” Turbo nyökkäsi. 

Myöhemmin vähän ennen keskipäivää Chicagoon saapui marsilainen alus, jota Minni ohjasi. Jälleennäkemisen riemu oli rajaton, ja Minni syöksyi halaamaan Turboa.

”Tui tui.” Vinski alkoi tirskua. Moto sai vaivoin pidäteltyä nauruaan viemällä käden suun eteen.
”Lapsellista”, Santtu tuhahti.
”Onks ne kaks aina tollasia kakaroita?” Minni kysyi.
”Älä välitä niistä”, Turbo sanoi. ”Nyt kun tulit käymään, niin mitä jos mennään lounaalle yhdessä?”
”Sun kanssas mä lähden minne tahansa, muskelihiiri.” Minni silitti Turbon poskea.

Vinski ja Moto eivät enää edes yrittäneet pidätellä nauruaan vaan kaatuivat lattialle nauramaan. Santtu mulkaisi heitä aika pahasti ja vilkutti sitten Turbolle ja Minnille, jotka kaahasivat ulos Turbon prätkällä kohti kaupungin keskustassa sijaitsevaa italialaisravintolaa. Pariskunta aikoi viettää ravintolassa koko keskipäivän pitkän lounaan merkeissä.

Ravintolassa leijaili houkutteleva tomaatin ja basilikan tuoksu. Pariskunta tilasi spagettiannokset kastikkeella. Lounaan kanssa tarjottu viini maistui kotikaljaan tottuneen Turbon suussa oudolta, mutta hän alkoi vähitellen tottua siihen. Sekä Turbo että Minni olivat alkaneet imeä spagettia joka lyheni lyhenemistään kunnes he huomasivat, että heidän huulensa koskettivat toisiaan. 

Ihan ku siinä Disneyn koiraelokuvassa, Turbo ajatteli. Hän sulki silmänsä ja antautui romanttiseen suudelmaan Minnin kanssa. 

Aika kului rattoisasti, ja lopulta tilattiin jälkiruuaksi jäätelöannokset. Yli tunnin kestäneen pitkän lounaan jälkeen Turbo maksoi laskun ja poistui Minnin kanssa käsi kädessä tyytyväisenä ja kylläisenä. Ei yhtään hullumpi haaste.


*

A/N: Ja taas yksi haaste on valmistunut ja julkaistu. Se suutelukohtaus sai inspiraatiota Disneyn Kaunottaresta ja Kulkurista.

A/N: Jatkuu saman tien. Vinski breikkaa ja lopussa hänelle käy vähän nolosti.


Luku 5 – Breakdancen viemää


Minde on haastanut Vinskin tanssimaan breakdancea.

”Vau, jo toinen haaste mulle!” Vinski intoili. ”Siis mitä mun pitikään tehdä?”

Sinun pitää tanssia breakdancea. Näytän sinulle Youtube-videon että tiedät mistä on kyse ja että mitä pitää tehdä.

Vinski katsoi videon, jonka tanssija esitti näyttäviä liikkeitä joihin kuului erilaisia käsillä seisomisia ja kieppumista. ”Okei... ootsä tosissas?”

Mitä, aiotko jänistää? Totta kai olen tosissani.

”Ei ei, en mä oo jänistämässä. Onhan noi liikkeet aika rajun näköisii. Hyvällä tavalla. Ja sitä paitsi toi ei vaikuta yhtä pahalta ku se kädenvääntöhaaste.”

Tarvitset asianmukaiset varusteet, ja noissa tiukoissa farkuissa voi olla hankala tanssia. Suosittelen lenkkareita, lökäpöksyjä ja hupparia. Lippalakki ja bling bling – korut voisivat lisätä uskottavuutta. 

10 minuuttia myöhemmin Vinski oli vaihtanut omat vaatteensa hiphop-tamineisiin. Hupparin käyttö tuntui oudolta koska hän oli tottunut olemaan ilman paitaa. Housut olivat löysemmät kuin mihin hän oli tottunut. Toivottavasti ne eivät putoaisi nilkkoihin. Kaulassa roikkui hopeinen ketju ja päässä oli lippalakki.

Vinski käynnisti radion ja sieltä alkoi kuulua Bomfunk MC’s:in Freestyler. Tyylilaji ei ollut Vinskin henkilökohtainen suosikki, mutta rytmit veivät häntä mukanaan. Hän aloitti helpolla askelluksella ja vaihtoi vähän myöhemmin vaativampaan kieppumista muistuttavaan liikkeeseen. Myöhemmin hän heitti näyttäviä voltteja Santun, Turbon ja Moton katsellessa ihaillen sivusta.

Päälaellaan pyöriminen ei mennyt putkeen. 
”Auts!” Vinski oikaisi itsensä ja hieroi antennejaan.
”Raakaa ripaskaa meille antennipäille”, Turbo kommentoi.

Vinski jatkoi tanssiaan heittämällä volttia ja tekemällä liikkeitä joissa seisottiin yhdellä kädellä. Epähuomiossa hän onnistui huitaisemaan hännällään jäähdytinnestepullon hyllyltä ja Santtu nappasi pullon kiinni ennen kuin se ehti pudota.

Kun laulu loppui, Vinski pomppasi pystyyn seisomaan siinä toivossa että kuulisi taputusta. Villien aplodien sijaan hän kuuli tirskumista. Ja kun Vinski katsoi alas, hän tajusi, että farkut olivat valahtaneet alas nilkkoihin paljastaen emoji-kuvioiset bokserit.

”Hups.” Vinski virnisti nolona.

Tää pitkä lounas olikin varsinainen Bella Notte. Ja Vinskin emoji-kalsarit oli kyl illan hauskin juttu. Tosi hyvää settii sä saat aikaan. Mulla olis pari haastetta pahiksille. Mä haastan Leipäjuuston syömään poroa ja parmesaania ja Rasvanahan mä haastan etsimään pomolleen punaisen pallotuolin.

Kiitos kommentista ja kiva kun tykkäät  Ihan siksi lähetin Turbon ja Minnin italialaiseen ravintolaan jotta olisi ollut mahdollista viitata Kaunottaren ja Kulkurin spagetinsyöntikohtaukseen. Niin ja pakkohan emoji-jutuista on laskea leikkiä kun se on ajankohtainen asia. Ja hassusti kuvioidut alusvaatteet ovat kyllä klassinen vitsien aihe.

Haasteet on otettu vastaan.

Ole hyvä vain . Joo totta ja jostain kumman syystä pahiksilla on aina sydänkuviolliset kalsarit. Toi Kaunotar ja Kulkuri idea olitosi hyvä

Siltä se vähän näyttääkin. Joskus niitä näkee muillakin kuin pahiksilla. 

Sydänkuvioiset kalsarit, siinä vasta klassikkovitsi. Kävi sekin mielessä tuota viimeisintä lukua kirjottaessa, mutta muutin mieleni koska sydänkuvio on klisee.

Joo sydänkuvio on aika moneen kertaan käytetty mut on aina hauska todeta puoliks tirskuen et "kivat kalsarit"

Kuvittele jos Vinskin breakdancen nolo loppu olisi tapahtunut yleisellä paikalla  Siis lökäpöksyt nilkkoihin ja kalsarit kaiken kansan näkyville

Siin ois kyl tullu iso kolhu kaverin egoon

Älä muuta sano  Yleisö olisi saanut hyvät naurut. Entä jos marsilaiset juorulehdet saisivat tietää? Siitä vasta tulisi melkoinen kolhu egoon.

Jeah todellakin . Vinski sais varmaan aika pitkään liikkua kypärä päässään.

Jatkuu.



Luku 6 – Uintireissu ulkomailla


Prätkämimmi on haastanut Moton uimaan Genesaretinjärvessä.

”Öö.. voisitsä vähän valaista? Missä se on?” Moto kysyi.

Genesaretinjärvi sijaitsee Israelissa. 

”Okei, nyt hiffasin. Järvistä tulikin mieleen muistoja. Muistuu ihan mieleen ku mä ja siskonpoika Miihkali oltiin Marsissa järvellä onkimassa, siis sillon ku Marsissa oli vielä järviä. Ja joka kerta kun...”

Moto, oletko kartalla siitä mitä pitää tehdä? Nyt ei voida jäädä jaarittelemaan.

”Okei, nyt pitää siis mennä Israeliin uimaan siihen järveen. Mut miten me päästään sinne?”

Moto sai vastauksen kysymykseensä kun Santtu saapui sisälle heiluttaen kädessään neljää lentolippua. Santtu oli nimittäin voittanut meno-paluumatkan itselleen ja kolmelle kaverilleen. 

”Vautsi”, Vinski hämmästyi.
”Siisti juttu”, Turbo kommentoi.
”Ja nää lentomatkaliput on meno-paluulippuja Israeliin. Ja tähän sisältyy myös majoitus hotellissa”, Santtu selosti.
”Israeliin?” Turbo ja Vinski toistivat ihmeissään.
”Sehän on hyvä juttu”, Moto sanoi. ”Mä sain nimittäin haasteen uida Genesaretinjärvessä.”
”Vai oikein haaste”, Santtu sanoi. ”Sehän voidaan hoitaa tässä samalla reissulla.”

Kolme päivää myöhemmin Santtu ja hiiret olivat lentokentällä valmiina matkustamaan kaukaiseen maahan. Vinskin ja Moton oli vaikea päästä läpi turvatarkastuksesta Vinskin metallinaamion ja Moton mekaanisen käden takia. Onneksi Santtu onnistui selvittämään tilanteen lentokentän vartijoille jotka lopulta päästivät hiiret lentokoneeseen, jonka ruumaan prätkät vietiin matkan ajaksi.

Lentomatka oli pitkä, ja Santtu nukahti kesken matkan. Samoin tekivät hiiret. Ikuisuudelta tuntuneen ajan kuluttua lentokone saapui Israeliin, ja nelikko lähti prätkineen kohti päikallista hotellia. Moto ihmetteli paikallisia liikennekylttejä, joiden tekstiä hän ei ymmärtänyt.

Täyttä hepreaa, Moto ajatteli mutta jatkoi matkaansa hotellille.

Hotellissa nukutun yön jälkeen Santtu ja hiiret lähtivät uintireissulle kohti Genesaretin järveä. Järven rannalla oli sekä paikallisia että turisteja rentoutumassa auringonoton merkeissä. Santtu ja hiiret olivat vaihtaneet hotellilla uima-asut ylleen.

”Vika vedessä on mätämuna!” Moto hihkaisi ja juoksi veteen Turbo, Vinski ja Santtu perässään. Järven vesi oli miellyttävän lämmintä, ja pulahdus veteen tuntui virkistävältä pitkän matkan jälkeen. Moto sukelsi ja kroolasi, Turbo ui selällään. Vinski ja Santtu roiskuttivat leikkisästi vettä toistensa päälle. Järvessä polskiminen oli todella hauskaa, ja Moto ajatteli että ei ollut yhtään hullumpi haaste lähteä Israeliin uimaan.

Lomamatka kului moottoripyöräilyn, uinnin ja auringonoton merkeissä. Muutamaa päivää myöhemmin jätkät päättivät palata kolmestaan Chicagoon virkistyneinä ja maailmaa nähneinä. Santtu halusi vielä jäädä muutamaksi päiväksi ottamaan aurinkoa ja rentoutumaan. Hän palaisi kotikonnuilleen myöhemmin jätkien jälkeen.

Vau tää oli tosi hyvä pätkä. Isarel olis kyl tosi upeeta nähdä. Mul ois haaste Nuikille. Mä haastan Nuikin etsimään kultaisen kompassin.

Kiva kun tykkäsit ja haaste on otettu vastaan  

Jatkuu.



Luku 7 – Kotiinpaluujuhlat

Prätkämimmi on haastanut Vinskiä järjestämään Santulle kotiinpaluujuhlat ja Santtua näyttämään syntymämerkkinsä.

Minä haastan jätkiä ja Santtua muodostamaan kongajonon.


”No, okei. Toi ei ees kuulosta nololta niin ku se breakdance-juttu.” Vinski nyökkäsi. 

Huomaan, että sinua nolottaa se tanssin päättyminen. Mutta nyt sinun ei tarvitse breikata eikä vääntää kättä. Vain järjestää kotiinpaluujuhlat Santulle. Hän tulee tänään illalla takaisin Chicagoon. Voit ottaa Turbon ja Moton mukaan juhlajärjestelyihin.

Samaan aikaan Santtu oli lentokoneen kyydissä matkalla kohti Chicagoa. Hän oli saanut kauniin rusketuksen ottaessaan aurinkoa ja tunsi olonsa rentoutuneeksi ja virkistyneeksi. Nyt hän voisi hyvillä mielin palata kotikaupunkiinsa. Hän myönsi itselleen, että kaipasi jätkiä vaikka nämä olivat joskus aika rasittavia. Santtu mietti miten pojat pärjäisivät ja samalla toivoi ettei korjaamo näyttäisi siltä kuin tornado olisi riehunut siellä. 

Vinski ryhtyi tuumasta toimeen ja alkoi hankkia juhlatarvikkeita. Hän hankki ruokaa, koristeita ja ilmapalloja. Moto huolehti ruoka- ja tarjoilupuolesta. Vinski ryhtyi puhaltamaan ilmapalloja ja asettelemaan koristeita. Turbo ripusti kattoon banderollia, jossa luki ”Tervetuloa takaisin” kissan kokoisin kirjaimin.

Kun viimeinenkin koriste oli paikoillaan ja ruuat ja boolit asetettu tarjolle, pojat huokaisivat helpotuksesta. Juhlien järjestely oli rankkaa puuhaa. Onneksi Santtu tulisi pian takaisin. Pojat nukahtivat sohvalle värikkään juhlahatut päässä.

”Kotona ollaan!” Santtu hihkaisi, mikä sai pojat heräämään ja havahtumaan.
”Tervetuloa takaisin, söpöliini.” Vinski puki Santulle päähän juhlahatun.
”Kiitos.” Nainen katseli ympärilleen. ”Vau, kotiinpaluujuhlat. Voi miten kiva yllätys!” Santtu halasi jätkiä yksi kerrallaan. Kaikki kolme punastuivat hieman.
”Nää juhlat on järjestetty sun kotiinpaluun kunniaksi”, Moto sanoi. 
”Onks meille tullu mitään uusia haasteita?” Santtu kysyi.
”Meidän pitäs tanssia kongaa jonossa”, Turbo vastasi. 
”Mä muistan sen tanssin”, Santtu sanoi. ”Siinä pitää mennä jonoon ja laittaa kädet edessä seisovan olkapäille.” 

Santtu käynnisti radion josta alkoi kuulua latinalaisamerikkalaista musiikkia. Vinski asettui Santun taakse ja laittoi kädet tämän olkapäille, Turbo asettui Vinskin taakse ja Moto Turbon taakse.

”Mikä sulla on olkapäässä?” Vinski kysyi Santulta. 
”Se on vaan syntymämerkki. Ihmisillä on niitä”, Santtu selitti. ”Asiasta toiseen, joko tanssitaan? Yks, kaks, kolme, lähtee.”

Kongajono lähti liikkeelle hitaasti, ja poikien oli aluksi hankala pysyä rytmissä mukana. Aluksi heidän jalkansa huitoivat miten sattuivat, mutta pian he pääsivät jyvälle ja oppivat potkaisemaan jalkansa oikeaan suuntaan oikean rytmin tahdissa.


Mitä seuraavaksi? Vinski ajatteli. Se korealainen tanssi, joka näyttää siltä ku ratsastais näkymättömällä hevosella näkymätöntä lassoa heiluttaen?


*

A/N: Jos ette tiedä mikä on kongajono, se on eräs jonossa tanssittava tanssi josta on esimerkki tällä videolla.



Lisää haastejuttuja on luvassa. Millaisia, se selviää myöhemmin.

Tää oli kyl tosi hauska pätkä . Mullekkin kongaaminen on aikast tuttu tanssi. Mul ois vielä haaste Mutantille. Mä haastan Mutantin etsimään maagisen kaukoputken.

Kiitos kommentista ja kiva kun tykkäät. Haaste otettu vastaan, ja nämä sinun antamasi haasteen julkaistaan kyllä, tosin tähän väliin on tulossa yksi oma haaste. Olen kaikessa hiljaisuudessa kirjoittanut näitä lukuja pikkuhiljaa ja siksi näyttää siltä että lukuja ilmestyy nopeaan tahtiin. 

Tässä tulee seuraava luku jossa pelataan Five Nights at Freddy's - peliä jota fanitan ja siitä se idea syntyikin. Pelissä siis pitää toimia yövartijana pizzeriassa, vahtia ravintolaa kameroilla ja estää verenhimoisten robottieläinten pääsy vartijan toimistoon. Fnaf kuuluu luojalleen Scott Cawthonille, enkä saa tästä yhtään rahaa.


Luku 8 – Viisi pelottavaa yötä

Haaste: Prätkähiirten pitää pelata Five Nights at Freddy’s-peliä.

”Ei soita kelloja”, Moto sanoi.
”Voisitsä vähän valaista?” Turbo kysyi.

Five Nights at Freddy’s on kauhupeli jossa pitää toimia yövartijana pizzeriassa. 

”Kuulostaa tappavan tylsältä”, Vinski haukotteli.
”Me ei edes tykätä pizzasta”, Moto sanoi.

Nytkö jo teette tuollaisen johtopäätöksen ennen kuin olette edes pelanneet peliä? Eikä se ole mikä tahansa pizzeria, vaan siellä on vaarallisia robottieläimiä jotka yrittävät päästä vartijan toimistoon Ja pelaajan pitää selvitä viisi yötä hengissä. Eikä teidän edes tarvitse syödä pizzaa.

”Vaarallinen... no niin, nyt päästään asiaan!” Vinski innostui.
”Okei, me otetaan tää haaste vastaan. Kiinni veti. ”Turbo paiskasi kättä kanssani.

Ensin oli Turbon vuoro. Hän käynnisti pelin ja aloitti pelaamisen ensimmäisestä yöstä. Heti alussa hän kuuli puhelimen soittoa ja katseli ympärilleen selvittääkseen, soiko korjaamon puhelin. Ei soinut. Turboa pitkästytti pelin puhelimessa puhuvan miehen jaarittelu, mutta hän tutki pelin kameroiden avulla pizzerian ympäristöä. Monta kertaa oli hän näki robottieläimet kurkistelemassa toimiston ovella, mutta hän onnistui välttämään niiden hyökkäykset.

Peli vaikeutui, ja Turbo selvisi neljänteen yöhön asti. Peli päättyi, kun robottieläin pomppasi ruutuun verta hyytävän rääkäisyn saattelemana. 

Turbo säpsähti kuullessaan kirkaisun ja laski kuulokkeet pöydälle. ”Tää peli ei oo heikkohermoisia varten. Ja täytyy olla vintti pimeenä jos tollaseen mestaan menee duuniin.”

Turbo siirtyi syrjään koska nyt oli Moton vuoro pelata. Moto asetti kuulokkeet päähänsä ja käynnisti pelin. Hän kuunteli puhelimessa höpöttävää miesääntä ja tutki kameroilla pizzerian tiloja. Peli osoittautui melko vaativaksi, ja Moto selvisi nipin napin ensimmäisestä yöstä. Toisena yönä peli kuitenkin päättyi robottieläimen hyökkäykseen ja rääkäisyyn.

”Mamma mia!” Moto päivitteli. Hän oli säikähtänyt kovasti ja haukkoi henkeään, sydän villisti hakaten. 

Viimeisenä muttei vähäisimpänä oli Vinskin vuoro. Hän oli vuorenvarma siitä, että selviäisi kaikki viisi yötä säikähtämättä. Mutta hänellä oli vaikeuksia jo heti ensimmäisenä yönä, ja yön lopussa hän ei enää keskittynyt kunnolla. Sen seurauksena Vinski koki suuren yllätyksen kun robottieläin hyppäsi ruutuun kovaäänisesti rääkäisten ja säikäyttäen Vinskin perusteellisesti. Valkoinen hiiri kiljaisi vähintään yhtä lujaa kuin robotti, ja pomppasi tuolistaan pari metriä ilmaan ja jäi kattolamppuun roikkumaan.

”Ou män... Ehkä mä taisin liioitella”, Vinski sanoi Turbon, Moton ja Santun nauraessa hänen reaktiolleen.

Ou mään! Mä niin repesin tolle Vinskin reaktiolle. Five night at Freddy's on kyl aika rankka peli vaik en o peliä edes itse pelannu. Tää haaste juttu on tosi hauskaa. Mä haastan vielä Terminaattorin etsimään salaperäisen veitsen.

Kiva kun tykkäsit ja kiitos kommentista Olen tuota peliä pelannut ja on aika rankka. Mutta jännittävä. Kävi mielessä, että Vinskin reaktio Fnaf:in säikäytyksiin on juuri tuollainen. Ja Vinski aina antaa ymmärtää ettei hän pelkää mitään mutta toisin voi käydä. Suuret puheet, pienet teot. Se olikin tarkoitus että Vinskin reaktio on yliampuva ja koominen  

Haaste on otettu vastaan. En tiedä missä tahdissa julkaisen haasteet, mutta ne julkaistaan aivan varmasti.

Just sellanen kuin se egoilija antaa olettaakkin . Mut se et kaveri roikkuu kattolampussa kuin opossumi niin se oli kyl mega hauskaa. Ei mitään kiirettä. Julkaiset sit kun kerkeet