Jatka tarinaa

Turbo vilkuili ympärilleen ja huomasi sitten erään kohdevalon osuvan vyönsolkeensa. Vähän matkan päässä oli kuumuudelle herkkiä kemikaaleja. Jos hän vain saisi kohdistettua valon kemikaalitynnyriehin. Turbon otsalla helmeili hiki. Heistä saattaisi koska tahansa tulla todella isoja kynttilöitä. Valon säde osui kemikaalitynnyreihin jotka alkoivat sihistä ja savuta. Pari metriä enää ja he olisivat mennyttä. Juuri silloin kemikaalitynnyri räjähtivät. Paineaalto lennätti heidät altaan yltä lattialle.

Katolla Leipäjuusto oli joukkoineen menossa alukseen kun räjähdys pysähdytti heidät.
- Mikä se oli? Nuikki ihmetteli.
- Mitä väliä sillä on? Ne jyrsijät ovat poissa pelistä joka tapauksessa ja minulla on suloinen sateentekijä joten kaikki näyttää sujuvan hyvin, Leipäjuusto sanoi.
Rasvanahka kantoi olkapäällään sidottua ja suukapuloitua Elsaa joka yritti tapella vastaan siinä kuitenkaan onnistumatta.

Turbo alkoi jakaa ohjeita Motolle ja Santulle. "Santtu, hoitele se tietokone. Mä ja Moto yritetään pidätellä Vinskiä."

Vinski oli edelleen mielenhallintaimplantin vaikutuksen alaisena, minkä vuoksi hän oli yhä vaarallinen ja vaikea hallita. No, häntä ei ollut koskaan helppo hallita mutta nyt hän oli täysin mahdoton hallita. Valkoinen hiiri ryhtyi kävelemään Santtua kohti zombimaisesti ölisten, minkä seurauksena Santtu juoksi implanttia kontrolloivan tietokoneen luokse ja Turbo ja Moto siirtyivät Vinskin eteen. Turbo ja Moto yrittivät hillitä Vinskiä tarttumalla häneen mutta valkoinen hiiri heitti heidät seinään. 
"Vauhtia, Santtu!" Moto hoputti.

Santtu hikoili miettiessään, miten palauttaisi Vinskin normaalisti. Hän yritti löytää tietokoneesta toimintoa, jolla kytkeä implantti pois päältä. Jossain oli pakko olla peruutustoiminto.

"Vinski, ei!" Turbo huusi.

Santtu kääntyi katsomaan ja järkyttyi nähdessään, että Vinski oli kellistänyt Moton ja saanut tämän kuristusotteeseen. Moton suusta kuului kähisevää ääntä ja harmaa hiiri yritti tapella vastaan, mutta ei päässyt pois aivopestyn ystävänsä lujasta otteesta.

"Tässä on pakko olla peruutustoiminto!" Santtu hikoili ja yritti löytää peruutustoimintoa. Hän löysi tietokoneesta ohjelman jolla voisi kytkeä implantin pois päältä. Hetkeäkään epäröimättä hän klikkasi hiirellä painiketta, jossa luki Kytke implantti pois päältä.

Parin sekunnin kuluttua Vinski havahtui todellisuuteen ja järkyttyi huomatessaan omat kätensä Moton kaulalla. Oikeasti hän ei ikinä kykenisi satuttamaan ystäviään, minkä vuoksi häntä kadutti ja hävetti kovasti. Hän päästi irti ja irroitti implantin päästään. "Ou män... Mitä tapahtu?"

- Sanotaan vaikka et Nuikki teki susta zombin, Turbo totesi.
Moto yski, haukkoi henkeä ja piteli kaulaansa samalla kun nousi istumaan.
- Maan en ois uskonu et sulla on noin vahva kuristusote, hän sanoi kahden yskäisyn välissä.
Vinski katsoi häntä huolestuneena.
- Moto mä oon tosi pahoillani. Mä en pystyny hallitseen itteeni, hän yritti selittää.
Moto vain huitaisi kädellään.
- No problem, bro. Sä et ollu oma itses, hän sanoi.
Juuri silloin tornin katolta kuului ryminää. Aivan kuin raketti olisi lähdössä. Sankarit katsoivat toisiaan.
- Leipäjuusto. Se on matkalla Plutoon, Turbo huudahti.
- Elsa, Moto henkäisi ja säntäsi juoksuun muut kannoillaan.
Alus oli juuri nousemassa ilmaan kun hiiret ja Santtu ehtivät paikalle. Moto yritti kiriä aluksen luo ja loikata siivelle mutta turhaan. Katon reuna tuli vastaan ja alus lensi kohti avaruutta. Moto huusi raivosta ja iski metallisen nyrkkinsä katon reunaan niin että se murtui. Sitten hän vajosi polvilleen hiljaa nyyhkyttäen.
- Elsa eih, Moto itki.

Alus oli pian jättäny maan ilmakehän taakseen ja suuntasi kohti Plutoa. Leipäjuusto oli jo varma voitostaan.
- Tällä kertaa ne päästäiset eivät voi minua päihittää, hän naureskeli.
Aluksen rahtitilassa Elsa oli kuitenkin toista mieltä. Hän oli rimpuillut jo jonkin aikaa köysiä vastaan mutta siitä ei tuntunut olevan mitään hyötyä. Elsa kuitenkin päätti kokeilla toista keinoa. Hän painoi sormensa vasten ranteissaan olevia köysiä ja onnistui jäädyttämään köydet. Yksi nykäisy vain ja RÄKS! köydet olivat poikki. Elsa teki saman käsivarsiensa ympärillä oleville köysille ja samoin nilkoissaan oleville. Hän jäädytti vielä suunsa päällä olevan ilmastointiteipin ja onnistui irroittamaan sen. Sitten hän sujahti rahtitilan ovelle. Elsa kurkisti ovesta ulos ja huomasi Rasvanahan olevan tulossa käytävää pitkin. Hän virnisti ja jäädytti nopeasti käytävän lattian. Rasvainen gorilla alkoiheti liukastella ja törmäsi lopulta seinään. Elsa säntäsi ulos ja nappasi Rasvanahan aseen. Ohjaamossa Nuikki oli huomannut että rahtitilan ovi oli auki.
- Meillä on ongelma, teidän pakoisuutenne, hän ilmoitti.
Ennen kuin leipäjuusto ehti kysyä millaisesta ongelmasta oli kyse ohjauspaneeliin osui laser.
- Minä  olen ongelma, sanoi ovella seisova Elsa laserase kädessään.

(Jatkanpas nyt pätkän verran.)

Leipäjuusto väisti Elsan ampumaa laseria ja syöksyi syrjään. Elsa käytti tilaisuutta hyväkseen ja istui ohjaamon penkille. Hän ei ollut täysin varma miten alusta ohjattiin, mutta hän yritti saada aluksen kääntymään takaisin kohti Chicagoa. Ja onnistui. Alus alkoi liikkua kohti Leipäjuuston tornia vauhti kiihtyen. Santtu ja jätkät huomasivat mitä oli tekeillä ja väistivät siirtymällä pois tornitalon katolta. 

Alus syöksyi suoraan toimiston ikkunasta sisään. Elsa kömpi pois aluksesta huomattuaan että sen ohjaamossa haisi palaneen käryä. Hän alkoi etsiä uloskäyntiä päästäkseen pois, sillä alus oli syttynyt palamaan ja hätääntyneet pahikset juoksentelivat ympäri toimistohuonetta pää kolmantena jalkana. Elsa pääsi pois tornista juuri kun tulipalo alkoi levitä muualle rakennukseen.

Moto syöksyi hänen luokseen ja halasi häntä vahvasti. Sitten hän katsoi Elsaa silmiin.
- Elsa. Ootko okei? Mä pelkäsin et..., Moto ei päässyt loppuun kun Elsa suuteli häntä.
Suudelma kesti jonkin aikaa. Sitten Elsa katsoi hymyillen Motoa.
- Jos sä oot kunnossa, mä oon kunnossa, hän sanoi.
Moto huokaisi ja syleili sitten tyttöä. Hiiret ja Santtu päättivät palata tulostaululle.

Samaan aikaan tornissa pahikset etsivät paniikissa uloskäyntiä. He yrittivät aluksi yhtä aikaa ahtautua samasta oviaukosta. Lopulta he pääsivät pois ja alkoivat juosta kohti uloskäyntiä. Heillä oli kova kiire, sillä liekit olivat sytyttäneet pohjakerroksessa lojuneiden dynamiittien sytytyslangat. Juuri kun konnat ehtivät ulos, kuului kova pamaus ja torni sortui tuhkakasaksi.
"Kamalan huono päivä", Leipäjuusto huokaisi.

Juuri kun hän pääsi sanomasta sen heidän eteensä avautui jonkinlainen portaali josta astui mies keltamustassa eksopuvussa perässään kaksi mutanttia joista toinen oli marliini ja toinen hummeri. Leipäjuusto tuijotti miestä jonkin aikaa ja katsoi sitten Nuikkia.
- Kutsuitko sinä hänet? hän kysyi.
- En teidän emmentaalisuutenne. Tämän kaverin kanssa ei ole osaa eikä arpaa, Nuikki sanoi yhtä hämmästyneenä.
- Hiljaa! mies ärähti.
Leipäjuusto ja Nuikki sulkivat suunsa.
- Hyvä. Missä ikinä olemmekaan niin saanen esitellä itseni. Olen tohtori Luther Paradigma tai kuten ne ärsyttävät hait minut nimesivät...TOHTORI PIRAJA, tohtori sanoi.

Leipäjuusto katsoi taas Nuikkia. 
- Onko hän isokin konna? hän supisi.
Nuikki tutki hetken tietokortistoaan minkä hän veti esille takkinsa taskusta.
- Vihollisensa mutatointi ja tämän poikien muuttaminen haiksi. Fission cityn yleismutatointi. Steroidihuumeiden välittäminen nuorille...öh on, Nuikki myönsi.
Leipäjuusto alkoi hymyillä katalasti.

Paljon myöhemmin illalla Rontti laskeutui avaruusaluksella vanhalle tehdasalueelle. Ihme kyllä tällä kertaa alukseen ei ollut tullut vikaa ja se ei ollut suoraan urheliustadionin tulostauluun. Tulostaulu oli kuin jonkinlainen avaruusalusmagneetti. Rontti laskeutui aluksesta prätkänsä kanssa ja aikoi juuri ottaa yhteyttä jätkiin, kun joku tai jokin kävi hänen kimppuunsa takaa päin ja iski häntä putken pätkällä takaraivoon. Rontti kaatui tajuttomana maahan ja hänen yllään seisoivat tohtori Pirajan kätyrit Slash ja Slobster.
- Pomot halus me tuodaan joku niistä hiiristä, Slobster murisi.
- No nyt meillä on hiiri, Slash sihisi ja nosti Rontin olalleen.
Roisto kaksikko häipyi nopeasti paikalta.

Paljon myöhemmin Rontti palasi tajuihinsa vain tajutakseen makaavansa tutkimuspöytään kahledittuna.
- Ei taas, hän voihkaisi.
Juuri silloin labraan tulivat sisälle Leipäjuusto ja tohtori Piraja. Rontti irvisti.
- Katos vaan. Kukas se siinä ellei itse haisukala. Ootsä hankkinu itelles uusia kätyreitä vai? hän kysyi ivallisesti.
(Oisko tästä apua jatkoon?)

Tohtori Piraja tutki Ronttia katseellaan.
- Hmm olen nähnyt monenlaisia mutaatioita elämäni aikana mutta että avaruusoliohiiri Marsista, hän mutisi ja kokeili Rontin antenneja.

Rontti yritti riuhtoa itsensä irti.

Riuhtomisesta ei kuitenkaan tullut yhtään mitään, sillä hänen ranteissaan ja nilkoissaan oli metalliset kahleet. Rontti ymmärsi, että tilanne oli vakava, ja hänen oli päästävä pois. Se oli kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.

Rontti katsoi ensin Leipäjuustoa ja sitten tohtori Pirajaa. Hän päätti pelata aikaa vain saadakseen tietää miksi hänet oli kaapattu.
- Jos mä kerta oon panttivanki niin saisko tietää kuka tää kaljupää on? hän kysyi.
Leipäjuusto virnisti.
- Hän on geenitutkija tohtori Paradigma tai niin kuin hän itse sanoi tohtori Piraja, hän esitteli.
Samassa Pirajan naama muuttui pirajan naamaksi ja hän kääntyi  savuten kohti Leipäjuustoa.
- Sanoin jo että ne hait minut nimesivät. En minä  sitä niemä ottanut, hän ärjäisi.
Leipäjuusto peräytyi pelästyneenä ja Ronttikin näytti yllättyneeltä. Tämä kaveri ei tainnutkaan olla mikään plutolainen.

Samoihin aikoihin jätkät, Elsa ja Santtu olivat unten mailla. He kaipasivat lepoa sillä viime päivinä oli sattunut ja tapahtunut todella paljon. He olivat täysin tietämättömiä siitä että Ronttikin oli saapunut maahan. Eivätkä he olleet tietoisia siitäkään että Rontti oli pulassa.

Äkkiä Elsa havahtui jonkinlaisiin rahiseviin askeliin tulostaulun ulkopuolelta. Hän nousi ylös ja meni ikkunalle katsomaan ulos. Sitten Elsa oli vähällä hypätä nahoistaan kun hän näki katsomossa kaksi otusta jotka muistuttivat marliinia ja hummeria.
- Mitä ihmettä noi on? hän ajatteli ääneti.
Stadionilla Slash ja Slobster yrittivät löytää murkinakioskin.
- Sssen kiossskin täytyy olla täällä jossssssain, Slash sihisi.
- Mä en kyl nyt tajua miks Piraja lähetti meidät tänne. Jos sitä rupes hiukoon niin kauppa ois ollu ihan kulman takana, mutanttien mukaan lähtenyt Rasvanahka ihmetteli.
Slobster kalautti Rasvanahkaa päähän.
- Ei me täällä sapuskan takia olla. Me tarvittaan näytteitä et pomo saa selvitettyä mihin geenimanipuloiva mielenhallintaseerumi voidaan lisätä, hän murisi.

Elsa seurasi tilannetta sivuta melko pelästyneenä. Mitä nuo kaksi hirviömäistä otusta tekivät täällä?

Moto avasi silmänsä ja huomasi Elsan katsomassa ulos. Hän nousi itsekin ja hämmästyi melkoisesti nähdessään otukset stadionilla.

- Mitä noi on? Moto kuiskasi.
- En tiedä, mut musta tuntuu et ne ei ole hyviä tyyppejä, Elsa sanoi ääni hivenen vavisten.
Moto nyökkäsi.
- Herätä Turbo ja Vinski, hän sanoi.
Elsa nyökkäsi ja hiipi kaksikon luo. Turbon herättämiseen ei kulunut kauaa aikaa mutta Vinski oli toinen juttu.
- En halua mennä kouluun, äiti. Isot pojat kiusaa, Vinski mumisi ja käänsi kylkeä.
Elsa huokaisi turhautuneena ja loi käteensä jääpalan. Hän alkoi liu'utaa sitä pitkin Vinskin selkää mikä sai valkean hiiren kimmahtamaan kiljaisten pystyyn.
- Hys, hiljaa, Turbo sähisi.

"Ei saa enää nukkua rauhassa", Vinski jupisi itsekseen ja meni ikkunan luokse katsomaan mitä oli tekeillä. "Ai, täällä on kutsumattomia vieraita. Mitä ne täältä hakee?"
"Hyvä kysymys, sen mäkin haluaisin tietää." Turbo katsoi myös ulos. "Ei näytä yhtään tutuilta, muta musta tuntuu et niillä on pahat mielessä."

Vinski virnisti.
- Joten eiköhän pistetä kolisemaan? hän ehdotti ja oli jo menossa kun Moto pysäytti hänet.
- Odota vähän. Me ei mitä ne on ja me tarvitaan hyökkäyssuunnitelma, hän sanoi.
- Joka tapauksessa Koko juttu haiskahtaa Leipäjuustolle joten eiköhän hoideta homma, Vinski totesi ja säntäsi ulos ennen kuin Turbo, Moto tai Elsa edes ennätti estää.
Vinski säntäsi paikalle juuri kun pahikset olivat löytäneet murkinakioskin.
- Okei tassut taivasta kohden senkin...ööh mitä te edes oikein ootte, hän kysyi sytytettyään valot ja nähdessään edessään marliinin, hummerin ja Rasvanahan.
- No toi naama on tuttu, Vinksi lisäsi vielä tarkoittaen Rasvanahkaa.

Turbo ja Moto lähtivät Vinskin perään. Oli niin Vinskin tapaista sännätä pää kolmantena jalkana vaarpja päin hetken mielijohteesta. Hämmästys oli melkoinen kun Turbo ja Moto näkivät ettei Rasvis ollut yksin vaan hänellä oli kaksi otusta seuranaan.

"Yks vanha tuttu ja pari uutta naamaa", Moto totesi.

Slash kääntyi ympäri ja huomasi lauman hiiriä.
- Katsssosss vain. Tässssssä kaupungissssssa taitaa olla varsssinainen tuholaisssongelma, hän sihisi.
- Eiks herra Leipäjuusto puhunu jotain isomman puoleisesta rottaongelmasta? Tarkottikohan se noita, Slobster ehdotti.
Moton silmä alkoi palaa punaisella mikä ei ollut hyvä.
- Mä sulle rotat näytän, Moto ärähti ja nosti esille lasertykkinsä.

"No niin, mitä te täällä teette?" Turbo tivasi pahiksilta.

(Anteeksi lyhyys  )

(No problem )

Slobster aikoi jo avata suunsa kun Slash tukki hänen suunsa kädellään.
- Ei inahdussstakaan sssenkin tassskurapu tajusssitko, hän sähisi.
Slobster nyökkäsi.
- Otetaan testinäytteitä, Rasvanahka möläytti.
Slash iski kätnesä otsaan.