Marsin Puolustajat (K-13)

Nimi: Marsin puolustajat
Genre: toimintaseikkailu, eräänlainen crossover, AU
Ikä: K-13
Parit: Turbo/Minni, Moto/OC, Vinski/Santtu
Waring: Supersankarisekoilua ja joitakin verisiä kohtauksia
Disclaimer: En omista Prätkähiiriä enkä myöskään Marvelin supersankareita joilta lainaan voimia. Vain omat hahmoni. Kunhan vain annan mielikuvituksen lentää.
A/N: Idea lähti vaihtoehtoiset todellisuudet keskustelusta ja hiukan Marvelin supersankareista joten osittainen kiitos inspiraatiosta kuuluu Last Chancelle . Toivottavasti tykkäätte.

1. Luku: Daredevil

Tämä on Mars. Ihan mukavaa seutua. Paitsi jos pakenent juuri vihollista. Nimeni on Turbo mutta voit kutsua minua Daredeviliksi. Kuulun supersankari tiimiin nimeltä Marsin Puolustajat ja olen sen johtaja. Tai no en varsinainen johtaja vaan kakkosmies lähinnä sen ansiosta että oikea johtajamme on kadonnut. Ja miten se oikein pääsi käymään? No yksinkertaisesti kerrottuna pelastusoperaatio meni vähän pieleen. Olimme juuri saaneet panttivangit ulos pluotlaisten labrasta kun Vinski onnistui laukaisemaan hälytyksen. Tietysti se tarkoittaa että nyt juostaan ja lujaa. Rontti kuitenkin joutui kaartamaan takaisin koska yksi pakenevista siviileistä pikkutyttö kompastui ja teloi nilkkansa.
- Vauhtia Rontti! Ala tulla! me huutelimme oviaukolla.
Juuri kun Rontti olisi ehtinyt ulos laserkalterit syttyivät.
- Ottakaa skidi ja häipykää! Rontti määräsi ja työnsi lapsen Minnin syliin kaltereiden välistä.
Sitten hän katsoi minua.
- Turbo, sä johdat kunnes mä tuun takas, Rontti sanoi ja kääntyi sitten ympäri.
- Kuka teistä neideistä haluaa tanssia ekana, hän kysyi ja hyökkäsi.
Jouduimme pakenenmaan ilman johtajaa ja se painaa yhä mieltäni.

Havahduin hereille painajaisesta joka on riivaanut mieltäni jo vuosia. Isäni kuolema. Hän kuoli järjestetyn nyrkkeilyottelun takia mutta syytän siitä silti itseäni. Olin vasta 12 kun se tapahtui. En kylläkään nähnyt mitään mutta kuulin kaiken. Miten niin en nähnyt mitään? Ai en kertonut että olen sokea. Menetin näköni lapsena kun pelastin sokean miehen jäämästä rekan alle ja sen kuormasta lensi radioaktiivista happoa suoraan silmiini. Joo kuulostaa epämielyttävältä ja siltä se tuntuikin. Se kuitenkin antoi minulle yli-inhimilliset aistit ja tutka-aistin joka muistuttaa hiukan delfiinien ja lepakoiden kaikuluotausta. Tyttöystäväni Minni nousi myös istumaan vieressäni.
- Taasko painajainen? hän kysyi.
Nyökkäsin. Minni tietää mitä isälleni taphtui ja yrittää aina kun lohduttaa minua. Niin kävi nytkin.
- Turbo, se mitänyrkkeilyottelun jälkeen sattui ei ollut sun syytäs. Isäsi oli hyvä mies ja gangsterit eivät vain hyväksyneet kieltävää vastausta, hän sanoi.
- Silti mä olisin voinut tehdä jotain. Heittää vaikka kävelykeppini niin että ase olis lentäny sen tyypin kädestä. Se on mun syytä etten mä tehnyt mitään auttaakseni, voihkaisin käsi otsalla.
Minni olisi ilmeisesti haluunut vielä sanoa jotain mutta ei ehtinyt kun Miihkali ryntäsi sisälle.
- Turbo, täällä on tilanne päällä...sori, keskeytinks mä jotain, hän kysyi naama tavallista punaisempana.
Minni veti nopeasti peiton päälleen sillä no meillä oli ollut tavallista villimpi ilta. Nousin ylös ja ryhdyin kiskomaan superpukuani päälleni. Punainen trikoohaalaripuku jossa on rinnassa kaksi D:tä ja naamiossa sarvet.
- Mikä on hommani nimi? kysyin samalla kun puin.
- Sanotaan vaikka että Vinski meni taas munaamaan, Miihkali huokaisi.

Mitä se Vinski on munannut tällä kertaa? Jään seuraamaan tarinaa.

No se nähdään huomenna . Kiva että tykkäät

Jatkuu

2. Luku: Kapteeni Mars

Olisihan se pitänyt arvata, että Vinski päättäisi yrittää saada taas naisseuraa, mutta valinnan ajankohta osui aika tavalla pieleen. Siis joo hissin lämpötilan muuttaminen tyttöjen ollessa sisällä samaan aikaan kuin Vinski on hänelle helppo juttu mutta sitä ei olisi kannattanut tehdä silloin kun Sissi on juuri käynyt kampaajalla. Yritä siinä nyt sitten hillitä raivostunutta voimakenttäpalloja pommittavaa tyttöä, jonka hiukset ovat kuin valtava afro. 

Nimi on muuten Moto mutta kaikki tuntee mut Kapteeni Marsina. Olisittepa nähneet mut ennen sitä supersotilas koetta. Olin pienikokoinen laiha hujoppi, joka pyrki epätoivoisesti armeijaan. Mut kuitenkin värvättiin lopulta joukkoihin joista valittiin sopivaa kaveria kokeisiin. Mä täytin kai kaikki kriteerit joten mut valittiin. Sotilaasta supersotilaaksi yhdessä päivässä ja melkein heti taistelemaan rottia vastaan rintamalle. Viimeinen taistelu niiden johtajaa Punakalloa vastaan kuitenkin päättyi siihen että mä päädyin pakastukseen planeetan pohjoispuolella. Vuosia myöhemmin mut sitten sulatettiin henkiin ja tässä sitä ollaan Marsin puolustajien remmissä.

- Sissi hei rauhotu jo! yritin toppuutella raivostunutta tyttöä joka yhä pommitti Vinskiä voimakenttäpalloilla.
Joskus ihmettelen kyllä miksei Sissi saanut tulenhallinta voimia.
- Mä niin tapan ton käryävän kahelin, Sissi murisi raivona.
Vinski piilotteli selkäni ja kilpeni takana nolon ja peläsytneen näköisenä.
- Sori Sissi. Mun ei ollut tarkoitus pörröttää sun tukkaa mut toi kyl sopii sulle, hän sanoi.
- Pää kiinni tulipelle! Sissi huusi ja uusi voimakenttäpallo lensi ilman halki.
- Okei, tyypit. Mitä on tekeillä? kuului silloin Turbon ääni.
Loistava ajoitus. Turbo seisoi kädet ristissä rinnalla käytävän suulla. Sissi laski seuraavan voimakenttäpallon ja kääntyi katsomaan Turboa.
- Kysy tolta tulitikulta. Sehän tän koko sotkun sai aikaan, hän murahti ja lähti kävelemään poispäin.
Laskin kilpeni huokaisten helpotuksesta. Sissi oli aina ollut kapinallinen ja äkkipikainen mutta nyt hän oli sitä oikein kunnolla. Vinski aikoi jo ilmiselvästi lausua kiitoksen mutta Turbo ehti ensin.
- Äläkä luule että mä en nähny sitä fledaa. Sun oikeesti täytyy lopettaa se hississä termostaattia leikkiminen, hän sanoi.
- Mistä mä olisin tiennyt että eka hissiin pyrkivä tyttö on Sissi, Vinski älähti.
- Oisit onnellinen ettei Masi ollut mukana. Muuten sulta olis ammuttu pää hajalle, huomautin.

Tämä luku näyttää olevan selvä viittaus Kapteeni Amerikkaan jolla on jotain yhtäläisyyksiä Moton kanssa. Motosta tulee siis Kapteeni Mars kun hän saa Kapun kyvyt.

Just niin. Kapteeni Mars on kuin Kapteeni Amerikka.

Jatkuu.

3. Luku: Liekki

Enhän mä voinut todellakaan tietää että eka tyttö johon törmään on juuri Sissi. Se on aina ollut kuin isosisko mulle mut silloin kun se on raivona toivoisin totisesti että voisin haihtua savuna ilmaan.

Nimi on Vinski mut tyttöjen kesken Liekki. Mun voimat on tulen hallinta, lentäminen ja tuleksi muutuminen. Joo aika kuumaa, mut mitä muuta vois odottaa kun avaruustutkimus ei mennytkään ihan niin kuin piti. Alus sai kunnon osuman kosmisessa myrskyssä ja koko porukka sai kosmista säteilyä. Mä ja Sissi oltiin molemmat samassa porukassa.

Kun Sissi oli lähtenyt jäähtymään Turbon ilmestyessä paikalle olin kyllä aika tavalla helpottunut. Olin jo hetken pelännyt että se aikoo luoda sisälleni voimakentän ja posauttaa sen seinille. Lähdimme koko porukka Turbon avuksi tarkistamaan portaalitilan jolla pääsee eripuolille galaxia ja eri planeetoille. Se oli jo jonkin aikaa ollut epäkunnossa tai niin ainakin Miihkali sanoi jos sitä androidia on uskominen. (Joo joo ei tartte mulkoilla, Moto.)
- Okei eli mikäs täs värkissä siis on vialla? kysyin.
- Ei oikeestaan o tietoo. Miihkali vaan sanoi et siin on jokin vialla. Tietäis vaan mikä, Turbo tuumasi ja tutki portaalin käsikonsolia.
Moto katseli ympärilleen ja huomasi sitten jotain.
- Hei, kundit. Tulkaas tsekkaan, hän huikkasi.
Moto osoitti muutamia johtoja jotka pistivät esiin. Niitä oli viillellty.
- Mitäs tosta sanotte? Moto kysyi.
- Riiviöitä? minä ehdotin mutta sain vastaukseksi vain nuivan katseen.
Turbo laskeutui tutkimaan johtoja.
- Mä en pidä tästä. Jotain on pielessä, hän mutisi.
Äkkiä koko tila alkoi hehkua valkoisena kuten aina kun portaalia oli aukeamassa. Jouduimme peittämään silmämme sillä valo oli todella kirkas. Ovelta kuului ryskytstä mutta emme ehtineet minnekkään kun jo haihduimme valon välähdykseen. Olin kyllä aika varma että joku oli käynnistänyt portaalin manuaalisesti. Tietäis vaan kuka.

Vinskillä ja Liekillä onkin jotain yhteistä - ainakin luonteissa on jotain samaa. Mutta kukahan mahtoi käynnistää portaalin ja mihin sankarit joutuvat?

Jep molemmat on naistenmiehiä ja molemmilla on valtava ego. Se nähdään huomenna

Jatkuu

4. Luku: Wolverine

Olisin luullut että olen jo päässyt eroon niistä Ase-M:n tapahtumista, mutta näyttää siltä että erehdyin ja isosti. Sen jälkeen kun käskin muun tiimin häipyä mut vangittiin ja kiikutettiin oiko päätä labraan tutkittavaksi. Toisaalta niitä raahaajia oli vain kolmas osa sillä pistin suurimman osan sotilaista siivuiksi alta kuuden sekunnin. Siitä on nyt noin kuukausi. Olen yrittänyt pakoa jo ainakin kolmesti ja kaikilla kerroilla mut on saatu kiinni, raahattu takaisin labraan ja pumpattu niin täyteen nukutusainetta et se kaatais karhun viikoksi unten maille.

Nimi on Rontti. Oon Marsin Puolustajien johtaja ja siinä hommassa mut tunnetaan paremmin Wolverinea. Mun muisti on pyyhitty suunnilleen Ase-M:n asti joten on vähän vaikea kertoa sitä edeltäneestä ajasta. Joka tapauksessa musta yritettiin saada aikaan supersotilasta, kävelevää asetta. Muutama muukin oli siinä kokeilussa osallisena mut mä olin ainoa joka pääs karkuun. Sanotaan vaan et se ei ollu kaunista katseltavaa. Ja se miten mä selvisin sieltä hullujen huoneelta ulos yleensä hengissä on kiitos mun nopealle paranemiskyvylle, eläimellisen tarkoille asteille ja metallisille kynsille.

Mä kelluin happinaamari kasvoilla sylinterin sisällä kun mä havahduin puolittain hereille kuullessani ääniä.
- Johtajasta ja parista muusta on päästy eroon sir, kuului selvästi muuneltu ääni.
- Hyvä. Minne lähetit heidät? kysyi yksi vangitsijoistani, läski lahna joka oli pukeutunut kuin lordi Beckett Pirates of the Caribbean-leffoissa.
- En mene takuuseen mut sen vaan sanon et ne ei tuu ihan heti takas, ääni naureskeli.
Sen jälkeen en enää kuulutkaan mitään vaan vaivuin taas uneen ja pudoten suoraan painajaiseen.

Rontista tuli Wolverine joka on aika kova tyyppi  Vaan kukahan on tuo "läski lahna" jolla on Pirates of The Caribbean - tyylinen asu?

Joo ja siks mä sen Rontille annoinkin . Kohtahan se nähdään.

Jatkuu

5. Luku: Musta kuningas

Heti kun puhelu oli loppunut, lihava plutolainen, jonka tyyli oli kuin 1800-luvun Karibialta kääntyi katsomaan sylinterissä kelluvaa Ronttia ilkeästi hymyillen. Hän oli Lalli Laktoosi Leipäjuusto joka tunnettiin myös paremmin Juustojen tulen klubin Mustana kuninkaana. Joskin nyt hänet oli passitettu Maahan valmistelemaan valloitussuunnitelmaa mistä ei kylläkään meinannut tulla mitään sillä neljän supersankarin porukka jaksoi alinomaan pistää kapuloita rattaisiin.
- No enköhän minä niistä hömelöistä vielä eroon jotenkin pääse, Leipäjuusto mutisi ja otti sivupöydältä viinilasin joka oli kyllä täynnä matoja.
Hän kohotti lasia huumatun Rontin edessä kuin ilkkuen tämän avuonta tilaa.
- Malja valtaukselle, hän naurahti ja kohotti lasin huulilleen siemaisten siitä.
Juuri silloin monitoripuhelin hälytti uudestaan. Nyt vuorostaan johdon toisessa päässä oli yksi hänen epäpätevistä kätyreistään.
- Tota pomo. Meil on pikku ongelma, vihreisiin trikoisiin pukeutunut ja rasvaa tihkuva korsto ilmoitti.
- Skorpioni, älä nyt viitsi väittää ettet pärjää neljälle sukkahousu suharille, Leipäjuusto hymähti.
- Siitä just onkin kyse. Niitä on kahdeksan ja apujoukot on hiiriä, Skorpioni ilmoitti.
Leipäjuusto sylkäisi madot ulos suustaan.
- Mitä!? hän huusi.

Se läski lahna oli siis Leipis. Ja näyttää siltä että Rasviksesta on tullut Skorpioni.

Jep niin on. Ja Nuikki on Korppikotka.

Jatkuu

6. Luku: Vision

Siis munhan oli tarkoitus vahtia tarkkaamossa ettei korjausten aikana tapahdu mitään onnettomuutta. Turbo, Moto-setä ja Vinski oli just ryhtyny tutkimaan mikä häiriöt aiheutti kun joku avasi tarkkaamon oven ja seuraavaks mä tiedän vain sen et mun jokainen osa kehosta jäykistyi kuin oikosulkuun ja tipahdin lattialle.

Nimi on Miihkali mut mut tunnetaan paremmin Visionina. Mä en varsinaisesti ole lihaa ja verta oleva hiiri vaan oon androidi. Mut kokosi kasaan yks robottirotta Ultron jonka alkuperäinen tarkoitus oli lähettää mut Marsin Puolustajien kimppuun. Mulle oli asennettu yhden nuoren vapaustaistelijan mieli ja muisti joten kun mä näin Moto-sedän mä päätin lyödä jarrut pohjaan ja kääntyä luojaani vastaan. Androidikropassa on se apu et mä kävelen seinien läpi, ammun energiasäteitä otsastani ja oon supervahva.

Aloin virota vasta sitten kun tunsin jonkun taputtavan mua poskelle ja kuulin Minnin etäisen äänen:
- Miihkali, ootsä kunnossa?
Aukaisin heikosti silmäni ja yritin päästä ylös.
- Oon kai. Uuh mikä muhun oikein osu? voihkaisin.
- Hyvä kysymys. Vielä vaikeempi vastaus. Ainoo mitä me löydettiin oli tää etälamautin, Sissi totesi ja heilutteli kädessään pientä pistoolin mallista esinettä.
Voihkaisin ja nousin ylös Minnin tukemana.
- Sut on parasta viedä Annin luo. Sä et taida olla ihan kunnossa, hän totesi.
Siltä minusta kyllä tuntuikin. Kaikki virtapiirit eivät olleet vielä ihan kohdillaan.

Vision ei ole kovin tuttu hahmo mutta saa nähdä miten Miihkali selviää uusien kykyjensä kanssa.

Eiköhän nuorin puolustaja selviä niillä ihan mallikkaasti.

Jatkuu

7. Luku: Skorpioni

Samaan aikaan Maassa ja tarkkaan ottaen Chicagossa Skorpioni miehineen oli juuri suorittanut pankkiryöstön, kun Chicagon Kostajat olivat ilmaantuneet paikalle.
- Seis siihen paikkaan, käski nuori punervatukkainen nainen jolla oli yllään hopeinen trikooasu, päässään hopea panta ja käsissään kunnon aseistus.
Skorpioni lähinnä virnisti häijysti.
- Hyvä yritys Hopeasapeli. Sä ja mikä armeija? hän kysyi.
Juuri silloin taivaalta iski kunnon salama ja sen valaistuksessa näkyviin ilmaantui hahmo joka näytti hevikitaristin ja viikinkijumalan risteytykseltä.
- Tää armeija, mies murahti ja loikkasi alas katolta Hopeasapelin viereen.
Sitten läheisen seinän läpi rynnisti iso vihreä korsto, joka karjui kuin villipeto. Ilmasta leijui vielä paikalle pitkä hiuksinen mies pyörätuolissa.
- Thor. Hulk. Professori A. Kostajat kokoon! Hopeasapeli huusi ja porukka oli jo hyökkäämässä, kun heidän ylleen aukeni portaali, josta putosi kolmen supersankarin porukka.
Vastapuolet jäivät tuijottamaan suu auki.
- Auts, johan oli ilmalento, punaiseen tirkoopukuun pukeutunut hiirimies voihkaisi.
- Mis me ollaan? sinivalkopunaiseen trikoopukuun pukeutunut hiirimies ihmetteli.
Kolmas kaveri huomasi nopeasti Hopeasapelin.
- Hei, beibe. Käyks sä usein täällä? hän kysyi saaden kaksi muuta voihkaisemaan ja puistelemaan päätään.
Hopeasapeli näytti lähinnä ärtyneeltä.
- Mitä jos jätettäis flirttailu vähemmälle, hän hymähti.
Skorpioni kääntyi katsomaan miehiään.
- Mitä te siinä vielä seisotte? Käykää päälle, hän käski.

Jatkuu

8. Luku: Korppikotka

Kätyrit lähtivät oitis hyökkäykseen. Jätkät olivat kuitenkin valmiina taisteluun ja samoin Chicagon Kostajat. Moto lennätti kilpensä päin konnia teilaten heidät kuin keilat.
- Kaato! hän naurahti.
Vinski ampui käsistään kunnon tulisuihkun ja vilkaisi sitten Hopeasapelia.
- Hei, söpöliini. Onks täällä kuuma vai oonks se mä? hän virnisti.
Hopeasapeli ei vastannut vaan ampui lähimmän vesipostin kannen hajalle. Vesisuihku sai sekä konnat liukastelemaan että kasteli Vinskin läpimäräksi.
- Joo vähän liiankin kuuma, Hopeasapeli totesi.
Thor loikkasi ilmaan ja iski vasaransa maahan saaden aikaan kunnon sähköiskun joka teilasi roistorivistön lopuulisesti. Hulk ja Professori A kävivät yhteistuumin hyökkäykseen konnia vastaan raalla voimalla ja telepaattisilla iskuilla. Skorpioni ja muutama kätyri oli saartanut Turbon.
- Katotaas onks tästä paholaisrotasta mitään jäljellä tän rökityksen jälkeen, Skorpioni virnuili ja raksutteli rystysiiän.
Turbo ei tehnyt mitään muuta kuin kiskaisi esille sauvansa ja hyökkäsi. Ei aikaakaan kun Skorpioni kätyreineen oli lyöty lakoon. Turbo iski sauvansa Skorpionin naaman eteen ja kumartui tämän puoleen.
- Kerro pomolles et Marsin Puolustajat ovat saapuneet ja et bileet on ohi. Menikö jakeluun? hän sanoi.
Skorpioni nyökkäili innokkaasti ja pakeni sitten paikalta häntä koipien välissä perässään ne konnat jotka pysyivät vielä pystyssä.
Leipäjuusto oli seruannut taistelua kätyrienäs pukuihin asennettujen kameroiden avulla ja löi kätensä otsaan.
- Eikö noista pahuksen päästäisitä pääse millään eroon. Minulta meni hermo jo niiden kanssa Marsissa, hän manasi ja painoi sitten kutsunappia.
- Korppikotka! Tänne ja heti! hän karjaisi.
Saman tien katosta laskeutui laiha isopäinen vihreään trikoopukuun, jossa oli valkoinen höyhenpuuhka ja siivet, pukeutunut tiedemies.
- Kutsuitte  teidän kuohkeutenne? hän sanoi mielistelevään sävyyn.

Onko Nuikki Korppikotka?  Päättelin siitä kun kerroit laihasta, isopäisestä tiedemiehestä.

Joo on  . Nuikki on Korppikotka

Jatkuu

7. Luku: Elektra

Olin juuri tulossa katsomaan miten portaalitilan korjaaminen sujui kun kuulin sen olevan käynnissä. Ryntäsin ovelle ja yritin saada sen auki. Ryskytyksestä ja potkimisesta ei ollut apua joten olin jo aikeissa tarttua saihin kun Sissi ryntäsi paikalle ja kerto et Miihkali lojuu tarkkaamon lattialla piirit pimahtaneina.

Nimi on Minni mut mut tunnetaan paremmin Elektrana. Aika usein kuulee et mä olen Ninjojen kuningatar ja niinhän se kai sit on. Olen monien taistelulajien mestari ja aseenani vyöllä roikkuu kaksi saita. Muita voimia mulla ei olekkaan.

Mä ja Sissi kannettiin Miihkali sairaalaosastolle jossa meidän lääkintämies Anni temppuili taas valotikarien kanssa.
- Anni, ois potilas, sanoin.
Anni laski tikarit alas ja auttoi meitä saamaan Miihkalin makaamaan vuoteelle.
- Mitä tapahtu? hän kysyi asentaessaan samalla Miihkalin otsalle johtoa.
- Ei oikeestaan tiedetä. Portaalitila käynnisty ja Miihkali oli tarkkaamossa taju veks, Sissi selitti.
Anni nosti katseensa kannettavasta.
- Oliks portaalitilassa ketään? hän kysyi.
- Turbo, Moto ja Vinski oli siellä korjaustöissä, selitin.
- Mikä voi merkitä et ne loikkas, kuului silloin uusi ääni.
Käännyin katsomaan taakseni ja näin Masin seisomassa ovella.

Minnistä tuli ninjojen kuningatar  Aika cool juttu. Mutta mitähän Masi oikein aikoo nyt?

Jeah aika coolia . Saa nähdä. En ole vielä edes päättänyt hänen voimiaan vai onko niitä edes