Tupla Ongelma! K15

Tittle: Tupla ongelma!
Author: Prätkisfan 
Genre: Fluff, Drama, Romance, Action, Angst, Humor, Femlash, H/C, Suspense
Pairing:Turbo/Minni, OC/OC
Rating: K15 
Disclaimer: En omista prätkähiiriä, enkä saa ficistä minkäänlaista rahaa. Ainoat hahmot jotka minulle kuuluvat ovat omat OC.hahmoni
Summery: Mars on jälleen motissa. Jätkät on kutsuttu nopeammin apuun Marsiin, kun plutolaiset on keksinyt uuden hyökkäystaktiikan superkoneellaan. Leipäjuustollakin valitettavasti on näppinsä pelissä, kun tämä pääsi karkaamaan jätkiltä. Minni kuulee Rontilta lähes yhtä hyvistä taistelijoista, kuin mitä jätkät ovat. Sankarimme lähtevätkin Marsin toiselle puolelle etsimään apuja plutolaisia vastaan. Jätkät saavatkin kokea mykistävän näyn, joka vaikuttaa kaikkien toimintaan ja elämään!
Warning: Voimakasta väkivaltaa, irstaita puheita, kaljalla läträämistä, humalan hakuista juomista
 
A/N: Haastetopicista bongattu idea, joka kehittyi meikäläisen mielessä hyvinkin mielenkiintoiseksi stooriksi. Nyt on aikaa taas kirjoitella tänne enemmän, koska koulu on pikku hiljaa päätöksistään. Kiitos haasteesta Last Chance!  
 
 
”Ei, ei, ei,” Vinski intti ja yritti pysäyttää määrätietoisesti kävelevää veljeään. Turbon katse oli porautunut vain päädyssä oleviin metallioviin. ”TURBO!” Vinski karjaisi ja kiskaisi veikkaansa hännästä, joka sai miehen pysähtymään. ”Ikävää olla Vinskin kanssa samaa mieltä, mutta ei me voida tätä kertoo Minnille,” Moto sanoi päätään raapien. ”Minnillä on oikeus tietää, että Leipäjuusto karkas… me jätkät mokattiin yksinkertainen tehtävä!” Turbo vastasi. ”Minkä te mokasitte?” Minni kysyi ja astui jätkien viereen katsellen nippua käsissään. Turbo nosti katseensa veljiinsä, jotka pyörittelivät päitään. Minnikin kiinnostui enemmän jätkien epäilyttävästä olemuksesta. ”No kertokaa nyt!” Minni tivasi miehiltä, jotka olivat kuin pieniä poikia, jotka katselivat lähes korvat luimussa jalkojaan. ”Ei väkisin,” nainen jatkoi miesten ohi omaan työhuoneeseensa. Turbo huokaisi ja katsoi veikkojaan, jotka vaikuttivat toisinaan helpottuneilta. Turbo haroi hiuksiaan ja jatkoi naisen perässä kohti työhuonetta. Hänestä oli inhottavaa pitää rakkaaltaan asioita salassa, vaikka se heidän egoihin kolahtaisikin. Sitä paitsi Minnin tuntien hän saa sen jostain kuulla kumminkin ja ei varmasti ilahtuisi.
 
Minni laski paperinipun pöydälleen ja tunsi käden kyljellään. Minni kääntyi hymyillen katsomaan miestään, jonka vaisu olemus sai Minnin epäileväiseksi uudelleen. Minni kurtisti kulmiaan ja tervehti Santtua, jonka Miihkali saattoi. ”Jätkät käyttäytyvät oudosti. Mistähän mahtaa johtua?” nainen kysyi ja katsoi samalla jätkiä, jotka eivät edelleenkään muodostaneet naiseen katsekontaktia. ”Ai te, ette ole kertonut,” Santtu naurahti puristaen kädet eteensä ja katsoen musta hiuksisen kenraalin vierestä jätkiä. ”Mulla on keinot saada ne kyllä puhumaan,” Minni sanoi virnuillen naiselle. ”Se liittyy varmasti Leipäjuustoon…” Minni hymyili. ”Mistä sää tiesit, että se pääsi pakoon!” Vinski älähti. ”Pääsi pakoon?” Minni kysyi hämillään. Turbo ja Moto katsoi tympeenä Vinskiä, joka veti korvat luimuun saman tien. ”Mää sanoin, että se saa kuulla kumminkin,” Turbo vastasi ja nojasi naisen työpöytään. ”Hyvin möläytetty Vinski!” Moto tokaisi taputtaen veikkansa olkapäätä. ”Miten te voitte päästää Leipäjuuston karkuun?” Minni kysyi. ”No siinä oli monta muuttujaa samassa summassa,” Vinski paljasti lopulta kaikki. ”Just. Ja te ootte ”parhaita”,” nainen tokaisi nälvien. ”HEI! Me ollaan,” Vinski suutahti. ”Juu todellakin,” Minni vastasi pyöräyttäen silmiään. ”Miihkali! Ota alokkaita mukaasi. Leippis on sen verran iisi kaveri, että saatte varmasti omalla nokkeluudellanne kiinni,” nainen jakoi ohjeita siirtyen samalla työpöytänsä ääreen. ”Oletko unohtanut, että mää olen parikin kertaa ollu Leipäjuuston vanki, jonka kynsistä jätkät on pelastanut mut,” Miihkali intti. ”Se on käsky. Ja tiedän. Siksi oletankin sinun tietävän mitä on edessäpäin!” Minni sanoi siirtäen osan hiuksistaan korvansa taakse, ennen paperinipun ottamista käsiinsä. Nuorukainen huokaisi syvään ja poistui huoneesta. ”Tsemppiä kloppi,” Turbo huudahti perään, josta sai vastaukseksi kansainvälisen käsimerkin nuorukaiselta. ”Saaks mää Minni mennä kattoon, sitä konepajaa?” Santtu kysyi. ”Joo mene ihmeessä,” Minni hymyili. ”Tsemppiä teille jätkät,” nainen naurahti. ”Kaikilta saadaan kuulla tästä vielä. Marsin parhain kolmikko mokasi!” Vinski älähti ja puristi vihaisena kätensä eteensä. ”Jos teillä ei ole Vinski ja Moto parempaa tekemistä niin menkää seuraan nuorten toimia,” Minni sanoi avaten tietokoneensa. ”Ai! No kyllä me ymmärretään, jos ollaan ylimääräisiä pyöriä,” Vinski naurahti vinkaten Turbolle silmää ja Moto työnsi veikkansa ulos naisen työhuoneesta ennen kuin tämä ehti heittää näitä jollain. Ovien sulkeuduttua Turbo hieroi ohimoaan voimakkaasti.
 
Minni siirtyi miehen eteen yllättäen. Nainen laski kätensä hellästi tämän olkapäille. ”Miten sää jaksat meitä?” mies kysyi ja asetti omat kätensä naisen vyötäisille. ”En mää aina jaksakaan,” nainen naurahti ja halasi miestä tämän rintaa vasten. ”Olipahan ainakin kotiin paluu, kun heti saa korville,” Turbo vastasi naurahtaen painaen leukansa naisen päälakea vasten. ”Turbo,” Minni vastasi ja suoristi miehen liivin kauluksia. Turbo siirsi katseensa naiseen. ”Jokainen mokaa joskus. Myös ne parhaat, kun kukaan ei ole täydellinen,” nainen vastasi miehelle hymyillen. Turbo ei tiennyt mitä olisi naiselle sanonut vaan painoi naiselle kevyen suudelman. ”Me ollaan silti Marsin parhaimpia,” mies vastasi. ”Niin olette. Olisi kyllä ihme, jos joku pystyisi haastamaan teidät!” Minni vastasi ja irrottautui miehen otteesta. ”Leipäjuusto melkein onnistui siinä, kun loi meistä sarjis kopiot,” Turbo vastasi ja avasi parvekkeen oven. ”Olis ollut kyllä kiva nähdä teidän hurjat luonnokset,” Minni vastasi ja ojensi miehelle pienestä jääkaapista kotikaljan. Hän asettui tämän viereen nojaamaan kaiteeseen. Turbo tarrasi tämän kädestä hellästi kiinni, jonka seurauksena Minni painoi päänsä tämän olkaa vasten. ”Mulla on ollut ikävä sua,” mies herkisteli. ”Niin mullakin sua macho hiiri,” Minni vastasi ja hieroi vapaalla kädellä miehen kättä. ”Onko nuorella parilla aikaa?” mies ääni keskeytti nuorukaiset. ”Kato, mää jo odotinkin, koska päätät ilmestyä piilostasi,” Turbo naurahti ja kääntyi katsomaan mentorinsa suuntaan. ”En mää missään piilossa ole ollut. Pitämässä järjestystä nuorisolle. Oli lähellä, meinaan etteivät räjäyttäneet prätkätallia,” Rontti tokaisi. ”Yllättävää,” Minni sanoi istuen tiilikaiteella. ”Mehän räjäytettiin se silloin vuosia sitten,” Turbo naurahti. ”Se ei yllätä,” Minni naurahti ja tuki päätään kädellään. Turbo ei todennut mitään vaan näytti miehisesti kieltä naiselle. ”Oliko sulla jotain asiaa, kun tänne eksyit?” Minni kysyi palaten alkuperäiseen miehen vierailuun. ”Juu oli,” mies totesi ja käveli sisälle. ”Tulkaas kattoon tämä!” Rontti huikkasi sisältä. Kaksikko katsoi hämmentyneenä toisiaan, mutta menivät miehen pyynnöstä takaisin sisälle. ”Katsokaas tämä! Miehet olivat saaneet kuvamateriaalia erittäin epäilyttävästä koneesta,” Rontti selitti samalla, kun heijasti projektorilla kuvamateriaalia valkokankaalle. ”Mikä tuo on?” Minni kysyi kurtistaen kulmiaan. ”Se on hyvä kysymys,” Rontti tokaisi ja astui kaksikon viereen. ”Näyttää joltain avaruusaluksen ja poran yhdistelmältä,” Turbo tuumi. ”No juu sepä,” Rontti pyöritteli päätään. ”Miksei me olla huomattu tuota aiemmin, kun ihan selkeästi plutolaiset tuoneet sen esille?” Minni mietti. ”Ehkä just siksi,” Turbo kohautti harteitaan. ”Oli mikä oli, meidän on selvitettävä, onko Marsin muut sotilasyksiköt ennen nähneet vastaavaa. Koska voi olla mahdollista, että…” Rontti aloitti. ”Että tuo pora, avaruusalussysteemi on ollut muualla Marsissa?” Turbo kysyi. ”Juuri niin,” Rontti myönsi. ”Me otetaan Rontin kanssa se tehtäväksemme. Pidä sää kartalla asiaa, jos tuo ilmestyy uudelleen,” Minni tokaisi. ”Sopii. Menen infoon jätkiä,” Turbo totesi. Hän suukotti Minnin poskea ennen lähtöään. ”Kumman etelän osan kenraaliin otat yhteyttä?” Rontti kysyi. ”Ota huomioon, että etelä on jakaantunut neljään yksikköön, erimielisyyksien takia,” Minni painotti ja etsi laatikostostaan erinäisiä yhteystietoja. ”Etkö voisi ottaa suoran yhteyden veljeesi?” Rontti kysyi ja selasi paperinippua kädessään. ”Marcus on kapteeni ja eikä voisi olla vähempää kiinnostunut ylempien tahojen riitelystä,” Minni tokaisi, jopa kylmästi miehelle. ”Ai niin, sun jopa tyly veljesi,” Rontti naurahti. ”Ei Marcus ole tyly… tai no onhan se jopa kylmä,” Minni naurahti. Rontti pyöritti päätään. ”Mää otan etelän idän kenraalit. Infoon sinua myöhemmin mitä sain selville,” Rontti tokaisi ja niputti paperit mukaansa. ”Nähdään myöhemmin,” Minni vastasi.
 
”Mitä se Rontti ja Minni selvittää?” Santtu kysyi ja etsi työkaluaan. ”Sitä, että onko se plutolaisten uusin keksintö nähty aiemmin Marsissa,” Turbo tokaisi pyöritellen ruuvimeisseliä kädessään. Santtu nappasi meisselin mieheltä, koska oli tätä etsinyt jo hyvän tovin. Turbo virnisti naiselle. ”Siis onko mahdollista, että se on ollut Marsissa koko tämän ajan?” Moto kysyi puristaen kädet eteensä. Turbo nyökkäsi. Asia veti jokaisen sankareistamme hiljaiseksi. Kukaan ei tiennyt miten asiaan olisi pitänyt reagoida. Radiopuhelimen punainen valo herätti kaikkien huomiot. ”Haloo,” Vinski vastasi puhelimeen. ”Tuletteko syömään?” Minni kysyi puhelimeen. ”Mennäänkö me syömään kenraalin kanssa?” mies kysyi. ”Menossa jo,” Turbo huusi portaiden yläpäästä. ”Tulossa ollaan,” Vinski huikkasi ja lähti veikkojensa sekä Santun perään.
 
”Mitä me syödään?” Turbo kysyi ja nappasi rakkaimpansa syleilyynsä. ”No ei ainakaan teidän rakkaushömppää,” Vinski tuhahti ja käveli kaksikon ohi. ”Se ei ole vaan tottunut tällaiseen herkkuun,” Turbo totesi ja suukotti Minnin poskea. ”Toi on ihan lääpällään suhun,” Santtu naurahti, kun Turbo oli kanssa kävellyt ruokajonoon. ”Mutta on ne vaan niiiiiin herttasia,” nainen leperteli. Santtuun vitsi upposi ja oli lähelle ettei Minni joutunut vetämään häntä ruokajonoon. Jätkät olivat kävelleet vapaan pöydän luokse ja laski tarjottimet pöydälle. Minni ja Santtu seurasi miehiä. ”Selvisikö muilta kenraaleilta mitään?” Turbo kysyi. ”Ei ainakaan lännen kenraaleilta,” Minni tokaisi ja puolitti leipäänsä. ”Turhauttavaa, kun ei voi tehdä mitään,” Vinski ynähti. ”Jos tekemistä haluatte niin haette sen Leipäjuuston,” Minni virnuili. ”Teinit hoitaa sen jo,” Vinski ärähti. ”Juu teidän henkinen ikä, tuntuu välillä jääneen teinin asteelle,” nainen tokaisi. Kuinka sattukaan, että tuo valkoinen egoisti veti tilanteen mykkäkouluksi. ”KENRAALI!” sotilas huusi ja juoksi naisen luokse. ”Mikä hätänä?” Minni kysyi ja nousi seisomaan. ”Se alus, näkyi jälleen tutkassa,” sotilas tokaisi. Minni katsoi jätkiä ja Santtua. Viisikko lähti juoksemaan kohti monitoreja. ”Katsokaa!” sotilas sanoi. ”Mutta tuohan on…” Turbo aloitti. ”Etelän leiri,” Minni jatkoi. ”Eli se on nähty ainakin etelässä,” Moto tuhahti vihaisena. ”Ja siellä on ollut bileetkin jo… katsokaa,” Turbo osoitti monitorin näyttöä, jonka alalaidassa oli selvästi moottoripyöriä, jotka tulittivat alusta. ”Rontti!” Minni huusi radiopuhelimeensa. ”Seuratkaa tässä, jos tulee jotain uutta. Sotilas koska kuva tuli?” Minni kysyi. ”Hetki sitten,” mies vastasi ja tarkisti kellon aikaa. ”Hyvä. Olkaa jätkät tarkkana!” Minni tokaisi ja lähti juoksemaan Rontin työhuonetta kohti.
 
Minni koputti voimakkaasti miehen oveen. ”No älä nyt ovesta läpi tule,” mies tokaisi, kun nainen rynni kutsumatta sisälle. ”Selvisikö etelästä mitään?” Minni kysyi. ”Joo hetki sitten soittivat uudelleen aluksesta. Tätä ennen ei ollut havaintoja ollut,” Rontti tokaisi. ”Me saatiin aluksesta uusi kuva ja etelä on selvästi puolustautunut sitä vastaan,” Minni puristi kädet eteensä. ”Juu niin ovat,” Rontti huokaisi. ”Mitä sää tarkoitat?” Minni kysyi, kun huomasi enonsa käytöksessä olevan jotain outoa. ”Ne sotilaat, jotka taistelevat sitä alusta vastaan ovat etelän prätkähiiret,” Rontti tokaisi. ”Siis mitä?” Minni kysyi hämillään. ”Ne kolme sotilasta on lähes yhtä hyviä, kun jätkät. Ja mää uskon, että yhdistämällä voimamme voimme tuhota sen aluksen,” Rontti tuumaisi. Minni mietti asiaa selvästi hetken. ”Mistä löydämme tämän sotilas kolmikon? Tuskin nimittäin ovat armeijan väkeä,” Minni tuumi. ”Eivät ole. Kuulin etelän kenraaleilta, että he viettävät aikaa illalla paikallisissa pubeissa kautta baareissa. Punkaavat Werwooden kaupungissa. Ilmestyvät aina ennen plutolaisten hyökkäystä,” Rontti selitti. ”Selvä! Kerron jätkille,” Minni totesi ja poistui huoneesta.
 
Minni kertoi jätkille etelän kolmikosta. ”Mää en usko, että meitä parempia sotilaita on edes olemassa,” Vinski intti. ”Se ei ole se pointti,” Minni tuhahti miehelle. ”Eli se olisi reissu etelään,” Moto tokaisi ja sai naisen nyökkäisemään. ”Lähetkö mukaan?” Turbo kysyi Minniltä. ”Lähden. Haluan tavata myös tämän kolmikon,” Minni vastasi miehelle. ”Lähtekää pakkaamaan. Plutolaisten takia meillä ei ole aluksia, joten matka on pitkä etelään ajettavaksi,” nainen käskytti miehiä, jotka tyytyivät käskyyn. Hetkeä myöhemmin jätkät pakkasivat prätkiään valmiiksi. Santtu pakkasi työkalujansa ja nosti ne Moton prätkän perään. Minni käveli kassinsa kanssa Turbon luokse, joka pakkasi omansa ja naisen tavarat kyytiinsä. ”Olemmeko valmiita?” nainen kysyi. ”Olemme,” jätkät vastasivat samaan aikaan. ”Yksi vapaustaistelija ryhmä saattaa meidät niin sanotulle näkymättömälle rajalle, jonka jälkeen matka taittuu meidän omien sääntöjen mukaan,” Minni ohjeisti. Jätkät nyökkäsivät hyväksyvästi. ”Sitten lähdetään. Kohti etelää! Ei, kun HANAT!” nainen aloitti ja hyppäsi miehensä kyytiin. ”AUKI!” viisikko huusi ja lähtivät taittamaan matkaa kohti etelää.

Tää vaikuttaa tosi hyvältä stoorilta. Jään seuraamaan

Kiva juttu jos haasteeni on kelvannut  Vielä kysyisin mihin haasteeseen tämä ficci perustuu?

Se kyl kävi mullakin mielessä

Ah vaihteeks en ole saanut näistä kommenteista ilmoitusta! Mutta haaste perustuu siihen jos prätkikset kohtaisivat itsensä vertaiset mutta toisen sukupuolen edustajina.

Ai se jätkät tapaa tyttövastineensa . Siisitiä!