Nimi: Fillarihyppyjänis
Genre: toimintaseikkailu
Ikä: K-7
Parit: ei ole
Waring: Tämä on ensimmäisiä tarinoitani joten se voi olla aika aloittelijatasoinen
Disclaimer: En omista Prätkähiiriä. Vain omat hahmoni. Kunhan vain annan mielikuvituksen lentää.
Prätkähiiret Marsista
Fillarihyppyjänis
Terve Prätkähiirifanit. Minä olen Patrik, tuo on Leo ja tuo Yasmin. Ainoa meidän luokan ärsyttäjä on Amy ja jotenkin minusta tuntuu, että sillä on jotain tekemistä Leipäjuuston kanssa. Me asumme vanhassa korjaamossa, jossa Prätkähiiret ja Santtu ovat yleensä. Tällä kertaa me tappelemme plutolaisia vastaan. Yasmin on melkein kuin Moto pienoiskoossa. Hän on aina valmiina kaikkeen ja varsinkin pamauttamaan jotakuta höhlää naamatauluun. Hänen huoneessaan on iso Moton kuva seinäsää ja nyrkkeily- ja ammuntaratatavarat. Seinät ovat täynnä heavymetallijulisteita. Kun olimme pyöräilemässä kohti uimarantaa, Yasmin oli melkein joutua tietyökuoppaan, koska hänen pyörässään on huonot jarrut, mutta Moto pelasti hänet. Yasmin oli pelosta ja ihastuksesta sekaisin Moton pyörän selässä. Yas hyppäsi pyörän selästä ja alkoi huutaa meille.
- Okei! Kumpia te oikein olette, miehiä vai hiiriä? Yas kysyi aika tavalla raivoissaan.
- Kysy tolta, minä ja Leo sanoimme ja osoitimme Motoa.
Me ällistyimme, kun nurkan takaa ilmestyi lisää Prätkähiiriä, Turbo ja Vinski.
Yasmin ei pystynyt muuta kuin aukomaan suutaan, Leo töllötti ja minä olin äimänkäkenä.
- Moto hei, onks okei? Turbo kysyi pyörän selästä.
- Kaikki OK, Moto huusi.
- Ai että OK? Mun fillari on historiaa ja se on just tuolla kuopassa, Yasmin sanoi kärttyisenä.
- Meinaaks sä tätä? Vinski kysyi pidellen yhdellä kädellä fillaria.
- Wov! minä ja Leo sanoimme yhteen ääneen.
- Se on kyllä aika tavalla rämänä, Yasmin sanoi.
Santtu sai fillari nopeasti korjatuksi ja me lähdimme syömään. Me emme osanneet heti aavistaa, että Motolle tulisi sillä aikaa ongelmia. Turbon kertomana se meni jotenkin näin:
Moto lähti hetkeksi ulos, ja kun katsoimme ikkunasta, Rasvanahka kävi hänen kimppuunsa takaapäin, työnsi Moton limusiiniin ja ryntäsi ohjaamoon.
Me voimme vahvistaa, sillä näimme limusiinin ajavan tuhatta ja sataa hampurilaispaikan ohitse. Moto oli siepattu. Me emme heti tajunneet, että auto kuului kidnappaajille, mutta kun Turbo ja Vinski viilettivät perässä, ymmärsimme asian.
- hei kaverit! Otatteko kyytiin? minä kysyin.
- Joo, pyöriä on vain kaksi, mutta toiseen mahtuu kaksi kyytiin, Turbo sanoi.
Minä istuin Turbon pyörän takana. Leo ja Yasmin istuivat Vinskin pyörän selässä. Prätkäkyydin jälkeen saavuimme ison, toimistomaisen pilvenpiirtäjän luo.
- Äh! Ne ehtivät sulkea oven, Vinski sanoi lyöden käden otsaansa.
- Ketkä ne? Leo kysyi.
- Leipäjuuston miehet, Turbo sanoi.
- Okei, kuinka me pääsemme ylös? Yasmin kysyi.
- Taisin just keksiä jotain, sanoin. Yasmin, nouse Leon olkapäille. Käytämme tyyliä ”Valeasussa juhliin”.
Minua kyllä hiukan hihitytti, kun Leo sanoi, ettei hän ala miksikään alaosaksi. Yasminin ja Leon oli nimittäin esitettävä intialaista prinsessaa. Minä, Turbo ja Vinski olimme vain turvamiehiä.
Taianomainen ilta koitti. Yasmin ja Leo olivat aika tavalla hermostuneita, sillä Yasmin pelkäsi, että Leo kompastuisi sariin ja he paljastuisivat. Niin ei kuitenkaan käynyt. Pääsimme nopeasti lukitun oven luokse. Samassa kova kopina täytti käytävän.
- Mitä me teemme? Jos ne saavat tietää, että me olemme täällä, kuka tietää mitä ne tekevät Motolle! Yas huusi.
- Varmaan sen mitä puhutaan, heitetään piraijoille, Leo sanoi.
- Leo, lopeta, tämä on vakavaa, sanoin.
Turbo nosti meidät ilmastointikanavaan ja tuli itse Vinskin jälkeen. Parin konttauskilometrin jälkeen tulimme ilmastointiluukulle. Kun katsoimme ulos, Yas kysyi olivatko pahikset tieteisfriikkejä. Eikä ihme sillä labra oli kuin suoraan Star Trekistä. Tähyilimme Motoa kunnes Yasmin huomasi hänet. Moto oli kahlittu isoon metallilaattaan jota kohti osoitti iso lasertykki.
- Hei, mihin Vinski hävisi? kysyin, kun meitä oli enää neljä.
Turbo kohautti olkapäitään ja työnsi luukun auki. Loikkasimme alas putkesta ja Leipäjuusto oli jo ehtinyt virtakytkimelle.
- Ei askeltakaan tai Motosta tulee tahkojuusto, Leipäjuusto sanoi, kun Turbo yritti estää häntä.
Kukaan meistä ei liikahtanut.
- Nyt sain teidät hiirulaiset, Leipäjuusto nauroi ja veti virtakytkimestä.
Tykin kärki alkoi kiiltää. Moto oli pulassa. Me yritettiin keksiä koodi, jolla tykin saisi pysähtymään.
- Hei kattokaa tonne, Yas huusi äkkiä.
- Onks toi Spiderman? Leo kysyi.
- Eikä, se on Batman, minä sanoin.
- Ei, se on Vinski, Turbo sanoi.
Ja totta se oli. Vinski lentää viiletti köyden varassa, teki ilmavoltin ja iski jalalla tykkiä. Lasersäde osui seinään, joka räjähti. Turbo ampui laserpyssyllä kahleet auki ja sitten otettiin hatkat.
Seuraavana päivänä meillä oli kuvista ekalla tunnilla. Ope käski jokaisen piirtää kuvan itsensä idolinsa näköisenä. Yas piirsi itsensä Motona, Leo Turbona ja minä Vinskinä. Amyn piirustusta me ei nähty, mutta hän kiehui aika tavalla raivosta. Kaikkien mielestä meidän kämmenselissä olevat prätkismerkit olivat makeet. Siis kunnes Amy oli niin raivoissaan kateudesta, että huusi, että Plutokin on parempi planeetta kuin Mars. Se jälkeen me ollaan aina epäilty Amya plutolaiseksi.
Pääsivu 