Title: Kiusoittelua
Author: Minä eli Last Chance
Genre: Pwp/erotiikka, romance. One-shot.
Pairing: Vinski/Anni
Rating: K18
Warning: Tarkasti kuvailtua seksiä, tuhmia puheita
Disclaimer: En omista prätkähiiriä enkä saa rahaa tästä tuotoksesta. Prätkikset hahmoineen kuuluvat Rick Ungarille ja Tom Tataranowiczille.
Summary: Vinski palaa Marsiin ja näkee Annin uudelleen pitkästä aikaa intohimon merkeissä.
A/N: Koska Vinski/Anni on yksi suosikkiparejani mutten ole vielä kirjoittanut siitä k18-ikärajan ficcejä, päätin kirjoittaa tämän ficin. Sain insipiraatiota lukiessani uudelleen Minden ficciä Friends with benefits josta tykkään kovasti. Turbo ja Moto ovat jo saaneet omat pwp-ficcinsä, joten nyt on Vinskin vuoro. Genre on pwp eli tarinassa ei ole tarkoitus olla erikoisempaa juonta vaan tarkoitus on että yksi asia johtaa toiseen – jos ymmärrätte mitä tarkoitan
Olkaa hyvät.
KiusoitteluaChicagossa vietetty aika oli takana päin ja Vinski tovereineen oli palannut takaisin Marsiin. Mieleen olivat jääneet kaikki ne yhteiset seikkailut jotka Vinski oli kokenut tovereidensa ja Santun kanssa. Valkoinen hiiri oli yrittänyt piirittää Santtua useaan otteeseen mutta ihmisnainen ei ollut innostunut hänen lähestymisyrityksistään. Mutta hänestä oli tullut hyvä ystävä ja lojaali liittolainen. Vinskin oli pakko myöntää itselleen että hän oli kaivannut Annia ja usein miettinyt mitä tälle kuului. Anni oli ollut Vinskin ihastus Marsin sodan aikana, ja vetovoima oli ollut molemminpuolista.
Vielä Marsiin palaamisen jälkeen Vinski mietti usein missä Anni olisi ja mitä tälle oli tapahtunut. Oliko hän kunnossa? Oliko hän edes elossa? Hiirimies kaipasi hiirineitoa kovasti ja toivoisi voivansa nähdä hänet edes kerran ja olla kahden kesken kenenkään häiritsemättä.
Yhtenä iltana muutama päivä Marsiin palaamisen jälkeen Vinski löysi Annin, suureksi hämmästyksekseen ja ilokseen. Hän oli jo ehtinyt luulla että olisi joutunut neidosta eroon lopullisesti Masin vietyä tämän mutta onneksi ei joutunut. Kaupungin keskustassa kävellessään Vinski törmäsi Anniin joka oli myös hämmästynyt nähdessään Vinskin.
”Vinski?” Anni kysyi ihmeissään.
”Täs mä oon”, Vinski sanoi. ”Siit on aikaa ku viimeks nähtiin.”
”Luulin et en ikinä löytäis sua.” Anni nousi seisomaan. ”Missä sä oot ollu kaikki nää vuodet?”
”Se on pitkä stoori. Mä voin sanoo et olin maapallolla Turbon ja Moton kaa tappelemassa konnia vastaan. Entä missä sä oot ollu?”
”No kyllähän sä tiedät että rotat vei mut”, Anni selitti. ”Ei siellä ollu kovin kehuttavat oltavat mut lopulta mä pääsin lähtemään ja aloin etsii sua. Mut sua ei löytyny Marsista.”
”Oli pakko lähtee maapallolle. Musta on hienoo nähdä sut taas pitkästä aikaa.”
”Samoin.
Vinski punastui kevyesti Annin halatessa häntä. Miten ilahduttavaa oli nähdä Anni pitkästä aikaa. Hiirimiehen sydän alkoi käydä kovilla kierroksilla kun hiirineito suuteli häntä. Hän oli vilpittömän iloinen nähdessään rakastettunsa, ja tunne oli molemminpuoleinen. Koko suudelma tuntui kestävän ikuisuuden mutta se ei haitannut ollenkaan, sillä jälleen näkemisen riemulla ei ollut rajaa. Lopulta rakastavaiset irtaantuivat toisistaan.
”Haluisitsä tulla käymään mun luona?” Anni kysyi.
”No mikä ettei, söpöliini”, Vinski vastasi. ”Sun kans mä lähden mihin vain.”
”Seuraa mua”, Anni kehotti.
Molemmat hiiret nousivat moottoripyöriensä satulaan ja Vinski lähti ajamaan Annin perässä. Matkan varrella kaksikko ajoi välillä vierekkäin ja välillä keskenään kisaillen. Muutaman minuutin ajomatkan jälkeen kaksikko saapui Annin asunnolle. Hiiret astuivat sisälle Annin asuntoon ja riisuivat kypäränsä jättäen ne sohvalle. Anni lukitsi ulko-oven, ja nyt kukaan ei häiritsisi heitä. Vinski seisoi keskellä olohuonetta katsellen ympärilleen ja tutkien katseellaan paikkoja. Sitten Vinski tunsi, kuinka kädet kietoutuivat hänen ympärilleen ja hän tajusi Annin halaavan häntä takaa päin.
”Oot varmaan kaivannu mua”, Vinski sanoi ja kosketti Annin käsiä omilla käsillään.
”Voi kun tietäisitkin”, Anni sanoi ja syleili Vinskiä takaa päin painaen pään olkapäätä vasten.
Annin kädet alkoivat liikkua Vinskin treenattua ylävartaloa pitkin alkaen rintalihaksista vatsalihaksiin. Vinskiä itseään tilanne ei haitannut ollenkaan vaikka hän yllättyikin Annin sirojen sormien sivellessä vatsalihasten päältä kiusoittelevasti. Kosketus kutitti hiukan, ja sormet liikkuivat vähitellen yhä alemmas kohti nivusia ja alkoivat hieroa housujen etumusta.
”Vou!” Vinski alkoi hengittää nopeammin tuntiessaan polttavan tunteen vatsanpohjassa. Tuntui kuin sähkövirta olisi kulkenut pienen hetken ajan hänen kehonsa läpi. ”Mitä sulla on mielessä, beibi?”
”Haluutko ottaa asiasta selvää?” Anni kuiskasi. ”Tuu perässä.”
Anni päästi irti Vinskistä ja viittoi tätä tulemaan perässään kohti makuuhuonetta. Makuuhuoneen oven sulkeutuessa hiirimiehelle alkoi hahmottua mitä hiirineidolla oli mielessään. Tämä tiesi kahdenkeskeistä laatuaikaa eikä kukaan voinut häiritä heitä. Rakastavaiset syleilivät toisiaan ja suutelivat antaumuksella. Molempien hengitys kiihtyi ja sydän hakkasi villisti. Anni riisui Vinskiltä panosvyöt ja Vinski auttoi Annia riisumaan paitansa ja rintaliivit. Näky sai hiirimiehen innostumaan entistä enemmän, ja nyt housujen etumus tuntui puristavan entistä tiukemmin.
Anni istui sängylle ja riisui saappaat ja housunsa. Naisella oli enää yllään vain pikkuhousut mutta pian nekin saivat kyytiä ja lensivät lattialle. Vinski tuli sängylle kumartuen hiirinaisen yläpuolelle ja suuteli tätä intensiivisesti. Ajattelu oli intohimon sumentama, ja veri ei enää kiertänyt aivoissa kunnolla vaan se tuntui pakkautuvan suoraan alakertaan. Nyt hiirimiehen oli melkoisen vaikea hillitä itseään, ja hän halusi ottaa Annin tässä ja nyt. Vinski istui polvillaan alastoman Annin edessä ja nosti kätensä vyölle aikomuksenaan avata sen soljen. Annin sanat kuitenkin keskeyttivät hänen puuhansa.
”Ei vielä.”
”Ei vielä?” Vinski toisti. ”Etsä haluakaan tätä?”
Mitä tämä oikein tarkoitti ja mitä hänen piti nyt tehdä?
”Ei se sitä ole. Haluun sua enemmän kuin mitään muuta, mut haluisin et nuolet ja hyväilet mua ensin.”
”Oolrait.” Vinski nuolaisi huuliaan. Hän oli valmiina toteuttamaan naisensa toiveet.
Vinski kumartui Annin yläpuolelle nojaten käsillään sänkyyn ja alkoi suudella naisen kaulaa. Samalla hän tunsi naisensa käsien hierovan selkäänsä. Kaulalta hän siirtyi kohti rintoja, joita hyväili käsillään ja huulillaan. Hyväily sai Annin voihkimaan ja pyytämään lisää, mikä oli selvä merkki mielihyvästä. Vinski jatkoi hyväilyään jonkin aikaa ja siirtyi rinnoilta vatsaan ja sitä pitkin kohti intiimejä paikkoja. Hän kokeili sormillaan häpyhuulten väliä josta valui nesteitä sormille. Yksi sormi luiskahti puolivahingossa sisälle suoraan pyhimpään. Seuraavaksi Vinski muisti että Anni oli pyytänyt nuolemaan joten hän ryhtyi tuumasta toimeen toteuttaakseen hiirinaisen toivetta. Vinski lipaisi kielen kärjellä herkkää klitorista saaden Annin voihkaisemaan lujempaa.
”Just noin!” Anni huohotti sulkien silmänsä ja puristaen sängyn päätyä kaksin käsin.
Nämä sanat rohkaisivat Vinskiä jatkamaan. Välillä hän kokeili kielen kärjellä ja koko kielellä. Kieli liikkui ja temppuili herkissä paikoissa edestakaisin, mikä sai Annin kiemurtelemaan silkasta nautinnosta. Vinski nautti hetkestä mutta hän mietti miksi Anni kiusasi ja kiusoitteli häntä tällä tavalla. Housutkin puristivat sukukalleuksia jo niin tukalasti ja epämukavasti, että Vinski halusi riisua ne heti pois.
”Anni... sä teet mut hulluksi... haluun sua...” Vinski huohotti.
”Ja mä haluun sua, könsikäs. Ota mut”, kuului Annin vastaus.
”Luulin jo ettet ikinä sanois sitä.”
Se oli menoa. Nyt Vinski nousi istumaan polvilleen, aukaisi vyön soljen, riisui housut ja saappaat jotka heitti lattialle. Seuraavaksi kyytiä saivat punaiset bokserit kun Vinski riisui ne vapauttaen kovan miehuutensa puristuksesta. Yhdellä työnnöllä hän työntyi sisälle Annin pyhimpään joka tuntui taivaallisen kostealta ja lämpimältä. Hän aloitti työnnöt suudellen intohimoisesti Annia joka vastasi suudelmiin ja hieroi käsillä hiirimiehen selkää.
Mikä upea tunne, mikä mahtava fiilis! Hetken huuma vei mukanaan, ja rakastavaiset keskittyivät tiiviisti toisiinsa katsoen toisiaan silmiin. Molemmat tunsivat toistensa alastomien kehon lämmön, ja nautinnollinen toimitus tuntui kestävän ikuisuuden. Se ei tuottanut ongelmia, sillä sekä Vinski että Anni olivat toivoneet tätä jo pitkään ja he keskittyivät nauttimaan olostaan ja tuottamaan nautintoa toisilleen. Anni painoi käsillään Vinskiä takapuolesta ohjaten työnnöt juuri oikeaan kohtaan. Jokainen työntö vei rakastavaisia yhä lähemmäs huippua. Kuuluva voihke ja huohotus kaikuivat makuuhuoneessa.
Ikuisuudelta tuntuneen tuokion kuluttua molemmat alkoivat olla hyvin lähellä huippuaan.
”Vinski, mä tuun kohta..!” Anni voihki.
”Niin mäkin..!” Vinski huohotti.
Hiirimies kiihdytti tahtia entisestään niin että sängyn jouset vinkuivat. Huippu oli jo niin lähellä että se saavutettaisiin hetkenä minä hyvänsä. Muutamaa voimakkaampaa työntöä myöhemmin sekä Vinski että Anni saavuttivat huippunsa, Anni ulvahtaen ja Vinski tyytyväisenä urahtaen. Tyytyväisenä ja rentoutuneena Vinski vetäytyi ulos Annista ja otti tämän kainaloonsa suudellen hellästi.
Olotila oli autuas ja euforinen. Pitkän erossa olemisen jälkeen teki hyvää viettää intiimisti laatuaikaa. Anni käpertyi Vinskin kainaloon ja sulki silmänsä raukeana, Vinskin silitellessä Annin punaruskeita hiuksia jotka levisivät tyynylle. Näin jälkeenpäin ajatellen oli ollut hyvä idea, ettei hosunut. Jos Vinski olisi itselleen tyypillisesti hosunut ja ryhtynyt saman tien tositoimiin, nautinto olisi jäänyt kovin lyhyeksi.
”Tekipä hyvää”, Anni kehui. ”Oliks kovakin ikävä?”
”Vielä kysyt”, Vinski vastasi. ”Ja muuten, kultsi... otetaanko joskus uudestaan?”
”Ihan milloin vain, komistus.”
Tyydyttyneet ja rentoutuneet rakastavaiset vetivät peiton ylleen yhä toisiaan syleillen ja alkoivat vähitellen vaipua unten maille. Tämä ilta oli parasta mitä oli tapahtunut sen jälkeen kun Vinski oli saapunut Marsiin. Vähitellen molemmat alkoivat tehdä matkaa kohti höyhensaaria vaipuen uneen.
*
A/N: Tällaisten juttujen kirjoittaminen on hauskaa vaikka mietinkin julkaisemisen jälkeen mitä tuli tehtyä. Mutta mutta. Nyt annan lukijoille mahdollisuuden kommentoida.
Pääsivu 
