Millainen fanfictionin kirjoittaja olet?

Jos kirjoitat fanfictionia, millainen kirjoittaja olet? Millainen kirjoitustyyli/-tapa sinulla on ja miten kuvailisit sitä? Mitä tekstinkäsittelyohjelmaa käytät fanfictionia kirjoittaessasi? Mitä tyylilajeja kirjoitat mieluiten? Mistä parituksista kirjoitat mieluiten? Entä mikä ikäraja tarinoillasi yleensä on? Kirjoitatko mieluummin one-shotteja vai moniosasisia ficcejä? Kirjoitatko koskaan songficcejä? Mistä asioista et mielelläsi kirjoita fanfictionissa? Millaisista asioista et ole vielä kirjoittanut fanfiction- tarinoissa mutta haluaisit joskus kirjoittaa?

*

Olen ollut kirjoittaja jonka pää on aina täynnä uusia ideoita mutta itse kirjoittamisen aloittaminen tuottaa enemmän haasteita. Tapanani on kuvailla paljon hahmojen omia ajatuksia ja tunteita sekä reaktioita. Toimintakohtausten kirjoittajana olen aika huono, mistä syystä keskityn kirjoittaessani enemmän hahmoihin, heidän ajatuksiinsa, persoonallisuuteensa ja siihen miten he ovat vuorovaikutuksessa muihin hahmoihin. Minulla ei oikein ole malttia paneutua kaikkiin mahdollisiin yksityiskohtiin, joten olen melko suurpiirteinen kirjoittaja. Joskus saatan huomaamattani sortua toistamaan asioita. Minua ei häiritse muutama kirjoitusvirhe siellä täällä - tosin pyrin siihen että teksti on selkeää ja luettavissa.

Kirjoitan tarinani usein Wordilla, koska sen avulla voin jo kirjoittamisvaiheessa nopeasti korjata kaikki silmiinpistävät kirjoitusvirheet.

Kaikista mieluisimmat tyylilajit ovat draama ja huumori, tosin en nykyään enää vierasta romantiikkaakaan - vaikka en vieläkään kirjota sitä paljon, ja jos kirjoitan, pyrin siihen ettei mene liian yliampuvaksi ja siirappiseksi. Haluaisin oppia kirjoittamaan toimintajuttuja paremmin. Ennen olin innokas PWP:n kirjoittaja, mutta en enää kirjoita sitä - tekisi mieli, mutta nolottaa liikaa    Toisaalta minusta on tullut vuosien varrella huomattavasti entistä itsekriittisempi, enkä enää kirjoita mitä sattuu. Tarinoitteni ikärajat ovat vaihdelleet laidasta laitaan, aina viattomasta S:stä aina sinne ronskiin k18- meininkiin asti.

Ne prätkähiiriaiheiset parit, joista kirjoitan mieluiten, ovat Turbo/Minni, Moto/Santtu sekä Vinski/Anni. Vaikka Vinski/Santtu onkin niitä tavallisimpia parituksia joita prätkisficeissä näkee, en ole koskaan lämmennyt sille. Jokainen voi toki kirjoittaa juuri siitä parituksesta joka itseä kiinnostaa.

Kirjoitan enemmän one-shotteja kuin moniosaisia ficcejä, sillä moniosaisissa ficeissä on suurempi todennäköisyys, että kirjoitusinto loppuu kesken ja laitan tarinan jäihin jopa lopullisesti.

En juuri kirjoita songficcejä - ei vain ole inspistä.

Fanfictionissa pyrin tarkoituksella välttämään yleisimpiä kliseitä, hyvis/pahis -parituksia sekä sukulaisten parittamista keskenään. Canon-hahmoja jotka inhoavat toisiaan, en parittaisi mistään hinnasta. Erikoiset seksuaaliset mieltymykset jätän suosiolla välistä - sanotaan vaikka niin että ei yksinkertaisesti kiinnosta.

On myös paljon sellaisia asioita joita haluaisin joskus kokeilla prätkisficcejä kirjoittaessa - esimerkiksi oma pahishahmo, hahmot saavat supervoimia ja ovat tarinan aikana supersankareita, canon-pahis pääosassa, parodioita populaarikulttuurin ilmiöitä ja asioista... voisin jatkaa tätä listaa kauankin.

No sanoisin et olen kirjoittajana aika rikkaalla mielikuvituksella varustettu. Tavallisesti kirjoitan ns luonnoksen ensin johonkin vihkoon ja annan jonkun lukea ja korjata pilkku- ja kirjoitusvirheet ennen kuin kirjoitan tarinani puhtaaksi koneella. Minulla sattuu olemaan lievä lukihäiriö mikä saattaa aiheuttaa sen että B ja D menevät edelleen aina välillä sekaisin keskenään. Käytän enimmäkseen Openoffice writeria koska olen todennut sen erittäin hyväksi. Tykkään kirjoittaa seikkailuja jotka ainakin yritän pitää sarjan kaltaisina mutta myös fluffi ja perhe menevät. En ole juuri käyttänyt parituksia mitä nyt olen jossakin saattanut vihjata Vinskiin ja Santtuun. Luulen että ikärajani on enimmäkseen K-7 luokkaa mitä nyt joskus saattaa kivuta K-12. Enimmäkseen taidan kirjoittaa one-shotteja vaikka ne joskus saattavat venyä aika pitkiksi jos ideoita virtaa. En ole vielä kokeillut kirjoittaa songficciä. Voin kirjoittaa melkein mistä vain mutta sankarihahmoa en pistä kuolemaan. En ole vielä tehnyt prätkähiiret/jokin muu sarja crossoveria mutta eiköhän sekin päivä joskus vielä tule

Aika monessa tekstinkäsittelyohjelmassa onkin se toiminto jonka avulla voi korjata kirjoitusvirheet - mikä on kätevää. Silloin kun kirjoitan, kirjoitan niin vauhdilla että varmasti tulee kirjoitusvirheitä joten on hyvä jos ohjelman avulla voi korjata ne jutut jotka pistävät silmään.

Itse teen niin että avaan tekstinkäsittelyohjelman ja alan kirjoittaa suoraan ohjelmaan. Ja ennen julkaisua käyn tekstin vielä kerran läpi, korjaan pahimmat virheet ja katson että teksti on luettavissa ja julkaisukelpoinen.

Itsekin voisin kokeilla kirjoittaa crossoveria prätkiksistä ja jostakin toisesta sarjasta

Vaikka pidän itseäni huonona kirjoittajana, mielessäni pyörii aina joskus jokin idea, jonka haluan toteuttaa fanfiction-tarinassa. Voi olla että johtuu siitä että on olemassa halu kehittyä kirjoittajana. Ja kirjoittamaan oppii vain kirjoittamalla.

Jos mulla riittää ideoita niin tarina voi venyä vaik kuinka pitkäks. Ykskin ennätys on 43 sivua käsin ja kyseinen tarina löytyy kans tältä saitilta jos joku haluu lukea . Notre Damen kellonsoittaja

Prätkämimmi kirjoitti:

Jos mulla riittää ideoita niin tarina voi venyä vaik kuinka pitkäks. Ykskin ennätys on 43 sivua käsin ja kyseinen tarina löytyy kans tältä saitilta jos joku haluu lukea . Notre Damen kellonsoittaja

43 sivua? Kuulostaa tosi pitkältä. Itse en ole koskaan kirjoittanut niin pitkiä tekstejä.

Lil Hoss kirjoitti:

Prätkämimmi kirjoitti:

Jos mulla riittää ideoita niin tarina voi venyä vaik kuinka pitkäks. Ykskin ennätys on 43 sivua käsin ja kyseinen tarina löytyy kans tältä saitilta jos joku haluu lukea . Notre Damen kellonsoittaja

43 sivua? Kuulostaa tosi pitkältä. Itse en ole koskaan kirjoittanut niin pitkiä tekstejä.

Joo 43 sivua. Koneella puhtaaks kirjotettuna se kyl lyheni 17 sivuun mut onhan se tarinakin aika pitkä

Ketju on ikivanha mutta kirjoitan kuitenkin. Voi olla että olen muuttunut kirjoittajana, eikä minua enää niin paljon hävetä kirjoittaa PWP:tä kuin joskus aikaisemmin. Ehkä kirjoitan sitä lisää tulevaisuudessa. Ehkä kokeilen jatkossa enemmän eri tyylilajeja ja fandomeja, kun tähän mennessä olen kauan ollut jämähtäneenä prätkiksiin, huumorigenreen ja PWP-juttuihin - jokunen toimintaseikkailujuttu myön on ollut mukana (Esim. Supersankarileikkiä)

Ehkä jonain päivänä kirjoitan Five Nights at Freddys ja Undertale - peleista fanfictionia. Ensiksi mainittu on jo tuttu juttu. Viimeisenä mainittua en ole pelannut vielä mutta vaikuttaa todella mielenkiintoiselta ja tiedän jo joitakin hahmoja. Hankin ensin pelin ja pelaan sitä jotta olisi helpompi kirjoittaa  (*miettii potentiaalista ideaa Prätkähiiret/Undertale-crossoveriin*)

Vaihtelu virkistää, ja voi tehdä hyvää kokeilla jotain uutta ja erilaista

Itse olen yrittänyt kokeilla erilaisia genrejä lähinnä supersankariseikkailujen tiimoilta . Enimmäkseen ne on ollu seikkailuja mutta yks tarina on kyl aika tavalla kovan luokan toiminta mutta sankari on kans sellainen jolla ei ole voimia ja hän elää kostolle. Kyseessä on Tuomari.

No, olen jo kokeillut näitä supersankari-ideoita ja puolivahingossa onnistuin julkaisemaan yhden romance-oneshotin. Harkinnan alla on ollut myös trilleri-tyyppinen tarina, jossa prätkähiiret olisivat tekemisissä mafian kanssa. Ainakin se olisi jotain uutta. En kuitenkaan lupaa mitään.

Tämän vuoden puolella olen myös rohkaistunut kirjoittamaan pitkästä aikaa myös niitä k18-ikärajan ficcejä mikä on ollut itse asiassa piristävää. Ja yllättävää kyllä, näyttää siltä että näitä k18-tuotoksiani kommentoidaan eniten. 

Myönnän rehellisesti että pitkien tarinoiden kirjoittaminen ei ole vahvin puoleni, ja monesti on tuntunut siltä että minun odotetaan kirjoittavan moniosaisia tarinoita. Olisi mielenkiintoista tietää miksi minulta odotetaan pitkiä tarinoita. Ongelma ei ole niinkään ideoiden puute, sillä ideoita on jopa enemmän kuin tarpeeksi. Ongelma on lähinnä siinä, että moniosaisia tarinoita kirjoittaessa inspiraatio loppuu kesken tarinan - kuin seinään. One-shoteissa on se hyvä puoli, ettei siinä ole sitä vaaraa että inspis loppuisi kesken kaiken. Siksi minä niitä kirjoitankin.

Muuten mielelläni kirjoittaisin pidempiäkin tarinoita, jos inspis ei aina loppuisi kesken kaiken. Ja saattaa hyvinkin olla, että olen liiankin kova ja vaativa itseäni kohtaan. Mietin ehkä liikaakin, saanko aikaan jotain noloa ja pitävätkö ihmiset oikeasti tarinoistani.

Joo se on tosi ärsyttävää jos inspiraatio päättää tehdä lakon just sillä huonoimmalla hetkellä. Melkeen kuin telkkari päättäis sammuttaa itsensä.

Sitä inspiksen loppumista voisi verrata ehkä telkkarin sammumiseen.

Omalla kohdalla inspikseen vaikuttavat huomattavasti ainakin henkilökohtaiset ongelmat, ja sitten se, etten aina keksi mitä seuraavaksi tapahtuisi tarinassa.

Last Chance kirjoitti:

Monesti on tuntunut siltä että minun odotetaan kirjoittavan moniosaisia tarinoita. Olisi mielenkiintoista tietää miksi minulta odotetaan pitkiä tarinoita.

No, itse en kyllä oikein kehtaa laittaa minkäänlaisia odotuksia tai vaatimuksia toisia kirjoittajia kohtaan, sillä ne voivat tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Eikä kirjoittajaa voi kuitenkaan pakottaa pois tämän mukavuusalueelta, antaa tämän tehdä niin pitkiä tarinoita, kuin tämä itse tykkää. Niin lyhyt kuin pitkä tarina molemmat voivat olla ihan yhtä hyviä. 

Jeah oon samaa mieltä Deadratin kanssa  . Jokainen kirjoittakoon sellaisia tarinoita mitä tykkää.

Ajattelin vain kun on toistuvasti tuotu esille, että tarinani ovat "liian lyhyitä" ja siksi koen että minulta odotetaan pitkiä tarinoita. Muuten kyllä kirjoittaisin pitkiä tarinoita, jos ei aina tarvitsisi miettiä loppuuko inspis kesken tarinan.

Siihen on vaikea antaa yleispätevää vastausta, mikä olisi se tarinan ihanteellinen pituus. Tarinan pituuden voi päättää vain kirjoittaja.

Sä voit kirjoittaa minkä pituisia tarinoita vain haluat. Sen pituus on sun päätökses.

Hienoa että osoitat ymmärrystä.

Viime kädessä tarinan pituuden ja muutkin ominaisuudet päättää kirjoittaja, vaikka lukijat voivat tehdä parannusehdotuksia.

Joo totta puhut. Jos ideoita pulppuaa niin tarinasta voi tulla pitkä ja jos ei niin sitten lyhyempi.

Se on kirjoittajasta itsestään kiinni, kuinka pitkä tämä tekee tarinastaan. Voin elää sen tiedon kanssa, että kaikki eivät välttämättä pysty kirjoittamaan pitkiä tarinoita. Pyydän vielä loppuun anteeksi noista "liian lyhyt" -huomautuksista. En minä niillä huonoa oloa halunnut tuoda. 

Joo totta. Se on kokonaan kirjoittajasta kiinni.

Hyvä on, voin antaa anteeksi.

Se Supersankarileikkiä - niminen ficcini lienee ensimmäinen/ensimmäisiä moniosaisia ficcejä jotka olen saanut valmiiksi. Voisin melkein sanoa että olen jopa ylpeä siitä tarinasta.

Joo ja se tarina on muuten todella hyvä.

Tämän vuoden puolella olen taas rohkaistunut kirjoittamaan PWP:tä päästyäni noloudesta yli. Suurin syy siihen, miksi kirjoitan eroottisia juttuja on se että saan niillä huomiota. Tosin se genre kiinnostaa muutenkin. PWP-ficcejäni nimittäin kommentoidaan ja luetaan enemmän kuin muuta tuotantoani. Turbo/Minnillä ja Moto/Santulla olen jo kirjoittanut tätä genreä, ja suunnitelmissa olisi kirjoittaa Vinski/Annia tällä tyylilajilla.

Tuotantoni painottuu komediaan ja erotiikkaan, mutta olen halukas kokeilemaan muitakin genrejä. Action/adventure, drama, romance ja suspense on jo testattu. Aion jatkaa fanficcien kirjoittamista, mutten tee isoja lupauksia tyylilajien tai muiden asioiden suhteen. Minäkertoja on testattu myös hiljattain, ja näyttäisin onnistuneen kohtuullisen hyvin. Ja ehkä voisin joskus kirjoittaa songficcejä. 

Suhtautumiseni hyvis/pahis - pareihin on muuttunut. Joissakin tapauksissa se voi toimia, esimerkiksi silloin jos tarinan juoneen kuuluu että pahis viettelee hyviksen vaikkapa jonkin tavoitteen saavuttamiseksi. Tai ehkä sellainen juonikuvio jossa sankariin ihastuminen saa pahiksen muuttamaan tapansa. Mutta prätkisten pahikset ovat sellaisia ettein heitä parittaisi sarjan sankarihahmojen kanssa. Tämäkin asia on kirjoittajan päätettävissä.

Kirjoitan ficcini Wordilla. Jos kirjoitan one-shotteja, varmistan että saan aikaan ainakin kahden a4-kokoisen sivun verran tekstiä. Kysymykseen siitä miten pitkä one-shotin pitäisi olla, ei ole yhtä oikeaa vastausta. Kirjoittaja päättää tämänkin asian. Jos tekstissä on pituutta, se on plussaa.

Pyrin aktiivisesti kehittymään kirjoittajana, jotta tuotantoni miellyttäisi sekä itseäni että lukijoita. Haluaisin että lukijat pitävät tuotannostani. Ilmeisesti olen turhankin ankara ja kriittinen itseäni kohtaan vaikka olenkin kuullut positiiviseksi tulkittavaa palautetta lukijoilta.

Tänä vuonna olen pyrkinyt kokeilemaan uusia fandomeja vaikka tällä hetkellä olen saanut aikaan vain yhden uutuuden ja se on Varjoankka. 

Tuotantoni painottuu lähinnä seikkailuihin mutta olen yrittänyt saada niihin jotain uutta kuten action, drama, romance, suspense, huumori ja perhe. Kauhu ja erotiikka on vielä kokeilematta mutta eiköhän sekin päivä vielä joskus koita.

Hyvis/pahis - pari ei ole minulle outo sillä olen yhdessä vaiheessa käyttänyt sitä yhden ninjapahishamoni kanssa. Yksi sankareista on ihastunut pahikseen joka päättää käyttää tätä tilannetta hyväkseen tuhotakseen sankarit.

Vanhalla koneella kirjoitin Openofficella mutta nyt käytän Wordia. Kirjoitan yleensä käsin prototyypin ja kirjoitan sen sitten koneella puhtaaksi.

Yleensä annan jonkun lukea prototyypin ennen kuin kirjoitan tarinani puhtaaksi sillä en aina itse huomaa omia kirjoitusvirheitäni. Yksi ärsyttävimmistä virheistä on se että B ja D onnistuvat menevään sekaisin. Turbo saattaa äkkiä ollakin Turdo.

Olen sitä mieltä että kirjoittajana kehittymisessä voi auttaa se jos kokeilee erilaisia genrejä. Lukijoiden palaute voi auttaa myös, sillä rakentava palaute auttaa kehittymään. Jos ei kerrota mitä pitäisi kehittää ei voi oppia kehittymään kirjoittajana. Yksi tapa mikä voi auttaa kehittymään kirjoittajana, on lukea muiden kirjoittamia ficcejä - erityisesti niitä tarinoita jotka ovat mielestäsi erityisen laadukkaita ja hyvin kirjoitettuja.

Kauhugenreä voisin myös testata. Ehkä voisin kirjoittaa enemmän toimintaseikkailua tai ehkä hieman romantiikkaakin. Kirjoittaja päättää itse milloin on valmis kokeilemaan eri tyylilajeja. 

Siitäkin voi olla apua jos antaa toisen lukea tekstin läpi ennen kuin julkaisee, juurikin siksi ettei kirjoittaja aina huomaa itse omia kirjoitusvirheitä. Minullekin tulee väistämättä kirjoitusvirheitä, esimerkiksi sanoista jää pois kirjaimia, sanassa on väärä kirjain tai joskus kokonainen sana puuttuu. Käyn itse läpi tekstin useaan kertaan kirjoittaessa ja julkaistessa ja samalla karsin räikemmät kirjoitusvirheet pois. Ja se on varmasti ärsyttävää jos kirjaimet menevät sekaisin.

Joo sitä mäkin oon ajatellut. Tykkään lukea vähän kaikenlaisia fanfictioneja ja yritän ottaa niistä oppia vaikka en ole koskaan ollut kovin haka kääntämään tekstejä englannista suomeksi. Siksi käytän enemmän kääntäjää vaikka käännös osaa välistä olla aika kökköä.

Olen pari kertaa harkinnut kirjoittavani tarinan vampyyrinmetsästäjistä mutta en ole saanut aikaiseksi koska tarvitsisin enemmän informaatiota.

Joo huomaan kyllä jos jokin sana jää välistä tai aloitan uudestaan kesken lauseen mutta välistä kirjaimet tahtovat vieläkin mennä sekaisin. Lievä lukivaikeus kerta.