Last Chance Garage

Suomenkielinen foorumi Prätkähiiret Marsista - sarjan faneille.
 
PääsivuPääsivu  KalenteriKalenteri  FAQFAQ  HakuHaku  KäyttäjälistaKäyttäjälista  KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisään  

Jaa | 
 

 Lepakko vai eikö lepakko (K-7)

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas 
KirjoittajaViesti
Prätkämimmi



Viestien lukumäärä : 3585
Join date : 18.01.2015

ViestiAihe: Lepakko vai eikö lepakko (K-7)   To Helmi 19 2015, 09:00

Nimi: Lepakko vai eikö lepakko
Genre: toimintaseikkailu
Age: K-7
Yhteenveto: Leipäjuusto varastaa maata Batman sarjakuvista ja hiirten on estettävä se

                                                      Prätkähiiret Marsista
                                                   Lepakko vai eikö lepakko

- Ääh! Kun mä ajattelin, et lähdettäis sarjakuvamessuille niin saatais nähdä kovia jätkiä ja hyvännäköisiä tyttöjä trikoissa, mut mitä vielä. Tääl on vaan keskenkasvusia teinejä supereiks pukeutuneina, Vinski mutisi kavereilleen.
Prätkähiiret, Santtu ja tytöt olivat Chicagon messukeskuksessa sarjakuvatapahtumassa.
- Viittiks olla valittamatta, Vinski. Ei kaikki täällä ole teinejä. Näitteks te sen Kissanaisen, Vilma huomautti.
- Ja sitä paitsi me sulaudutaan aika hyvin porukkaan. Vai ootteks muka nähny muita Marsista tulleiks mutanttihiiriks pukeutuneita, Maxie hymyili.
Pojat huokaisivat kyllästyneesti. Heitä ei olisi kiinnostanut puoliakaan lepakoksi pukeutuneesta miehestä kertovat sarjakuvat. Vinski kuitenkin selasi tyttöjen lehdet Myrkkymuratin takia, vaikka tytöt olivat moneen kertaan maininneet rakastumisen kukkien kuningattareen olevan kohtalokasta.
- Usko jo. Jos toi nainen ois oikeesti olemassa, niin sä olisit ekeana listintälistalla, Vilma sanoi Vinskin jäätyä tuijottamaan isoa julistetta Myrkkymuratista.
Äkkiä suurin osa DC-osastolla olevista nuorista päästi hämmästyneen huudahduksen:
- Hei! Nää sarjiksethan on tyhjiä!
Syntyi melkoinen tungos, kun ostajat joko vaativat rahojaan takaisin tai vaativat selitystä sarjakuvien sivujen tyhjenemiseen. Pojat ja Santtu vilkaisivat toisiaan.
- Tuntuuks tää teist jotenkin tutulta? Turbo kysyi.
- Joo, jos meinaat sitä kertaa, kun Kalannaama varasti maata Shakespeareista, Vinski sanoi.
- Joo, se sun ja Santun Romeo ja Julia ei kyl hevillä unohdu, Moto nauroi.
Santtu ja Vinski hymyilivät hieman nolostuneina. Puhuessaan jengi oli tullut ulos keskuksesta. Samassa ohi ajoi Rasvanahka mukanaan älytön kasa Batman-sarjakuvia. Turbo nosti yhden kyydistä lenähtäniestä sajiksista.
- Hei, täs on kuvat tallella, hän huudahti selailtuaan lehteä.
Turbo kääntyi muihin päin.
- Ekaks kaikista Batman-sarjiksista katoaa kuvat ja seuraavaks Rasvis ajaa ohi täysien lehtien kanssa. Sattuma? Turbo mietti.
- Ei, jos Kalakukko on kyseessä, Moto sanoi.
- Sori, söpöliini, mut jää sä tänne. Vahdi vaik, ettei tytöt käytä kaikkii varoja Hämiksiin. Tää voi olla vaarallista, Vinski sanoi hypätessään prätkänsä selkään.
- Mut..., Santtu ei ehtinyt pidemmälle, kun pojat jo käynnistivät prätkät ja ajoivat tiehensä.
Santtu puisteli päätään.
- Niinpä tietysti. Lähetään hakkaan hauki ja jätetään Santtu lapsenvahdiks. Enpä oikein usko, hän mutisi ja lähti poikien perään.
Samaan aikaan Leipäjuuston tornissa oli käynnissä sarjisten tyhjennysoperaatio.
- Joo, mä kyl tajuun, et me tyhjennetään Metropolis, mut miks Gotham city. Tsekatkaa ny tää tyyppi. Batmanis on parhaimmat pahikset. Bane on ollu mun lemppari muksusta asti, Rasvanahka sanoi.
Leipäjuusto huokaisi ja käänsi sitten katseensa sarjakuvatehtailijan kimpussa hääräävään Nuikkiin.
- Kuinka pian on valmista? Meidän on saatava Gotham city maantasalle tämän illan aikana, hän sanoi.
- Sarjakuvatehtailija on valmis siirtämään meidät Yönritarin valtakuntaan, teidän Jokeruutenne, Nuikki ilmoitti.
Juuri, kun Nuikki painoi siirtonappia, pojat ajoivat sisälle. Huoneen täytti vihreä valo ja hetken kuluttua hiiret huomasivat seisovansa pilvenpiirtäjän katolla. Moto vilkaisi alas. Kaupunki vaikutti synkemmältä kuin Chicago.
- Öh, kaiffat. Ette kyl usko tätä, mut me taidetaan olla Gotham cityssä, Moto sanoi.
Samaan aikaan Santtu oli livahtanut Leipäjuuston toimistoon ja löytänyt sen tyhjillään.
- Pojat oli oikeessa. Uudistettu kirjatehtailija, Santtu henkäisi.
Hän näppäili hetken koneen nappuloita ja siirtyi sitten aivan hiirten taakse.
- Vau. Makeet kuteet, Lepakkotyttö, Vinksi sanoi huomattuaan hänet.
Santulla oli yllään harmaat trikoot, joissa oli keltainen lepakkokuvio, keltainen tarvikevyö, sininen huppuviitta, hanskat ja saappaat.
- Samat sanat sulle, Ihmehiiri, Santtu virnisti.
Vinskillä meni hetki tajuta, että hänellä oli 60-luvun Robinin puku yllään. Vinski nolostui hieman.
- Okei, voiks hiukan valasta asiaa. Missä me ollaan ja miks meillä on nää tiukat trikoot? Moto kysyi.
Santtu huokaisi.
- Me ollaan Gotham cityssä, me ollaan supereiden henkilöitymiä ja Turbo on Batman, hän sanoi.
- Voi pyhä...hei, miks mä en saanu pääosaa?! Vinksi huudahti.
Pojat ja Santtu puistelivat päätään kuin sanoen:
”Ei nyt Vinski”.
Turbo oli ollut jo jonkun aikaa hiljaa, mutta avasi sitten suunsa:
- Okei lähdetään etsiin niit pahiksia.
Nelikko hajaantui. Vinski ajoi kohti vanhaa teatteria.
- Kop kop. Onks ketään kotona? Vinski huuteli ajettuaan sisälle.
Samassa näyttämölle käveli Nuikki. Hän oli muuten oma laiha itsensä, mutta hänen hiuksensa olivat vihreät, naamansa valkoinen ja huulensa punaiset ja ne olivat juuttuneet virneeseen, joka oli todella pirullisen näköinen. Nuikin takana pomppi kissatrikoisiin puettu mutantti Fred.
- Mutantti Kissanaisena? Toi otus kyllä loikkais pilvenpiirtäjän katolta ennemmin kuin murtautuis mihinkään, Vinski ajatteli.
Nuikki seisoi vain näyttämöllä ja virnuili.
- No missä viipyy se kuuluisa ”Miksi niin vakava”? Vinski kysyi hieman huvittuneena.
- Se on Dark knight-  eikä sarjakuvakommentti, Lintuhiiri, Nuikki huomautti ja heitti Vinskin jalkoihin savupommin.
Vinski yski ja kakoi tajuten samalla savun olevan tyrmäyskaasua. Vinski kaatui tajuttomana lattialle. Nuikki laskeutui näyttämöltä ja käveli Vinskin luo. Varmistuttuaan, että valkea hiiri oli todella tajuton hän veti esille radiopuhelimen.
- Hiiri on hoidettu, teidän Pingviiniytenne, Nuikki ilmoitti.
- Erinomaista. Yksi poissa, kolme jäljellä, Leipäjuusto hykerteli.
- Mitä tarkoitatte kolmella, teidän Arvuuttajuutenne? Nuikki ihmetteli.
- Se hiirten kanssa oleva mekaanikko on myös täällä, senkin jekkuileva jämäaivo! Leipäjuusto ärähti.
Hetken kuluttua Turbo, Moto ja Santtu olivat palanneet Lepakkoluolaan. Pahiksista ei ollut näkynyt jälkeäkään ja Vinskikin oli kadonnut. Santtu hääräsi prätkien kimpussa, kun hänen silmiinsä osui kirjekuori. Se oli jotenkin kiinnitetty Moton prätkän lokasuojaan.
- Hei, jätkät! Mä löysin jotain! Santtu huusi.
Turbo ja Moto loikkasivat parvelta alas Santun luokse Turbolla viitta dramaattisesti liehuen. Santtu ojensi kirjekuoren Turbolle. Turbo avasi kuoren ja otti sieltä valokuvan ja viestin.
- Voi ei, Turbo henkäisi nähdessään kuvan.
Moto katsoi kuvaa Turbon olan yli ja hänen silmänsä alkoi palaa punaisena. Santtu otti kuvan itselleen ja jäi tuijottamaan sitä suu auki. Kuvassa Vinski istui sidottuna pakkilaatikon päällä ja hänen vieressään oli luultavasti ydinaseen raaka-ainetta sisältävä säiliö. Kuvan yläreunaan klemmarilla kiinnitetyssä lapussa luki:
”Pelastakaa hänet jos voitte”.
- Jos se kissakala on taittanu karvankin Vinskin päästä niin mä..., Moto sanoi ja näytti, mitä tekisi kun saisi Leipäjuuston käsiinsä.
- Ota iisisti, isoveikka, Turbo rauhoitteli.
- Jos tästä kuvasta saa selvän, niin pahisten piilopaikka on joko vanha sotilastukikohta tai sit varastorakennus, Santtu sanoi tutkittuaan kuvaa.
- Me veikataan sotilastukikohta, Turbo ja Moto sanoivat kuorossa.
Hetken päästä jengi ajoi kohti hylättyä sotilastukikohtaa.
- Okei, onks suunnitelma ny selvä? Turbo kysyi.
- Jeh. Ajetaan sisälle, tyrmätään pahikset ja pelastetaan Vinski, Moto sanoi.
Santtu ei sanonut mitään. Hänestä tilanne vaikutti liian helpolta.
- Aivan kuin täs ois takana ansa, hän ajatteli.
Pian jengi pääsi perille. He ajoivat prätkillä sisälle. Samassa heitä kohti hyökkäsi lauma Leipäjuuston kätyreitä. Suurimalla osalla oli klovnimaskeeraus. Roistot eivät kuitenkaan pärjänneet hiirille ja Santulle. Hetken päästä kätyrit oli saatu kanveesiin. Turbo käveli yhden roiston luo ja veti tämän ylös kauluksesta.
- No niin, muskeliaivo. Missä on Vinski? Turbo ärähti.
Samassa heidän yllään olevalta parvelta kuului häijy käkätys.
- Selvä, Batmouse. Ei tarvinnut kuin kysyä. Hän on tässä, Leipäjuusto nauroi.
Ravanahka roikotti sidottua Vinskiä parven ulkopuolella köyden varassa. Leipäjuustolla oli yllään tyylikäs frakki ja Rasvanahalla tiukat vihreät trikoot, joissa oli kysymysmerkkejä.
- Hienoo, Leipis Pingviininä ja Rasvis Arvuuttajana, Moto ajatteli.
- Eh, terve kundit, Vinski sanoi.
Moto oli aikeissa ampua kohti parvea, kun hän huomasi että heidät oli saarrettu. Vähän ajan päästä Turbo ja Santtu istuivat pakkilaatikon päällä yhteen sidottuina.
- Mä vähän aavistelinkin, et tä ois ansa, Santtu mutisi.
He olivat jo yrittäneet jonkin aikaa saada köysiä löystymään. Samassa Leipäjuusto käveli sisälle huoneeseen Rasvanahka perässään.
- Kas vain. Kaksi lepakkoa, jotka saavat pian menolipun manan majoille, Leipäjuusto sanoi.
- Mitä sä teit Motolle ja Vinskille? Turbo ärähti.
- Molemmat ovat varmassa tallessa, joskin tekevät teille seuraa heti, kun teistä on päästy, Leipäjuusto sanoi leveästi hymyillen.
Leipäjuuston takana Rasvanahka yritti koota jotain, joka näytti epäilyttävästi aikapommilta. Santtu päätti peleta lisäaikaa.
- Luuleks sä, ruijan pallas, oikeesti, et saat Gotham cityn tuhottua? Täs kaupungissa on kovimmat poliisi voimat, Santtu sanoi.
- Hah, ne hyypiöt eivät erota edes hämäysryöstöä oikeasta, Leipäjuusto nauroi.
Sitten hän kääntyi Rasvanahan puoleen. Rasvanahalla näytti olevan ongelmia piuhojen kanssa.
- Ei olisi pitänyt pistää Rasvanahkaa Nuikin hommiin, Leipäjuusto mutisi.
Lopulta Rasvanahka sai kuitenkin pommin kuntoon. Leipäjuusto painoi kellon käyntiin.
- Sanokaa hyvästit, Leipäjuusto nauroi, käveli Rasvanahka perässään ovelle ja sulki sen.
Turbo ja Santtu yrittivät kiemurrella vapaiksi.
- Kunpa sais löystytettyä, Turbo ähkäisi.
- Tää tilanne tarvitsee naisen kosketusta, Santtu sanoi ja alkoi sahata köysiä veitsellä, jonka oli löytänyt vyöstään.
Hetken päästä Turbo ja Santtu pääsivät vapaiksi ja juoksivat ulos juuri, kun rakennus räjähti. Leipäjuusto hieroi käsiään yhteen nähdessään rakennuksesta nousevan savun.
- Vihdoinkin siitä lentävästä rotasta on päästy ja te olette seuraavat, hän sanoi ja kääntyi Motoon ja Vinskiin päin.
Vinski roikkui sidottuna teatteri salin kattokruunussa ja Moto seisoi aivan kattokruunun alapuolella jalta kahlittuina metallilaattaan. Hänen robottikätensä ympärille oli sidottu paksu ketju.
- Jos sä luulet, et Turbo ja Santtu olis vainaita, niin unohda, Ahvennaama, Vinski ärähti.
Samassa ulkoa kuului poliisiautojen sireenien ääni ja joku huusi megafoniin:
- Tulkaa ulos sieltä! Kädet ylhäällä! Teatteri on piiritetty!
- Turha luulo! Meillä on panttivankeja! Nuikki huusi.
Samalla hetkellä Turbo ja Santtu ajoivat teatterin eteen, jossa oli jonkin verran poliiseja.
- Soitiks sä poliisit? Turbo kysyi yllättyneenä.
Santtu nyökkäsi hymyillen. Kaksikko juoksi poliisipäällikkö Gordonin luokse.
- Mikä tilanne komisaario? Turbo kysyi.
- Neljä rikollista on sisällä. Olemme yrittäneet saada heitä ulos, tuloksetta. Heillä on kuulemma kaksi panttivankia, Gordon sanoi.
Turbo ja Santtu katsoivat toisiaan.
- Ne on varmasti Moto ja Vinski, Turbo sanoi.
Kaksikko juoksi sisälle. He kiipesivät aitioon tarkkailemaan tilannetta. Juuri, kun Leipäjuusto aikoi leikata köyden, joka piteli kattokruunua ilmassa, Turbo heitti batrangin, joka iski miekan Leipäjuuston käsistä.
- Mitä!? Teidänhän piti jo kasvaa horsmaa, Leipäjuusto räjähti.
- Horsmilta jäi tää ateria väliin, maitotonkka, Turbo naurahti ja loikkasi köyden varassa kohti Leipäjuustoa.
Santtu loikkasi myös alas ja sai tyrmättyä Rasvanahan iskemällä tätä tiukalla potkulla vatsaan. Turbo taisteli Leipäjuuston kanssa näyttämöllä. Leipäjuusto iski Turbon kimpustaan ja tarttui miekkaan.
- Sano ystävillesi hyvästi, Leipäjuusto sanoi ja viilsi köyden poikki.
Kattokruunu putosi kohti Motoa Vinski mukanaan. Turbo loikkasi pystyyn ja tarrasi köyteen. Köysi veti hänet mukanaan, mutta Turbo sai kiedottua köyden yhden pilarin ympärille. Vinskiltä pääsi helpottunut huokaus. Leipäjuusto huomasi onnensa kääntyneen
- Parahin proffa, siirtäisitkö meidät johonkin toiseen sarjakuvaan? Hän kysyi.
Nuikki aikoi juuri kaivaa hännystakkinsa povitaskusta kauko-ohjaimen, kun Santtu loikkasi hänen kimppuunsa. Santtu nappasi ohjaimen ja painoi nappia. Siinä samassa Santtu ja hiiret olivat taas Leipäjuuston toimistossa.
- Oli aika siistiä, mut en halua nähdä sitä pukua enää, Vinski sanoi.
- Must sulle sopi ne trikoot, Santtu nauroi.
- Hei, mitäs sanotte, jos tuomittais plutolainen kavereineen ikuisesti Arkhamiin? Moto ehdotti.
- Mulla on parempi idea, Santtu sanoi ja otti eräästä kasasta Looney tunes-sarjakuvan.
- Täs onkin kiva juttu, Santtu hymyili tyhjentäessään ensin maa kuljettimen Batmaneistä varastetusta maasta ja laittoi sitten tilalle sarjakuvan, jonka hahmonina olivat Maantiekiitäjä ja Kelju. K. Kojootti.
Pojat ajoivat Santun kanssa ulos rakennuksesta.
- Nananana nananana nananana nananana, Batman! Hiiret lauloivat kuorossa ja Santtu painoi kauko-ohjaimen nappia.
Koko Leipäjuuston torni katosi näkyvistä vihreän valon väläyksessä. Samassa Leipäjuusto, Rasvanahka ja Nuikki seisoivat Grand-kanjonin pohjalla. Heillä kaikilla oli yllään kojootti puvut.
- Öh, pomo, Rasvanahka sanoi ja osoitti ylös.
- No, mitä nyt, senkin kiviälyinen kojootti? Leipäjuusto ärähti ja katsoi ylös.
Heitä kohti putosi torninkokoinen ja muotoinen kiven järkäle.
- Voi ei, Leipäjuusto mutisi.
Koko porukka yritti ottaa jalat alleen, mutta kivi putosi heidän niskaansa.
- Taidan pistää tämän päivän muistiin. Ja hyppään sen yli ensi vuonna, Leipäjuusto mutisi.
Kommentoikaa pliis Very Happy
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Puvitsu

avatar

Viestien lukumäärä : 231
Join date : 02.08.2015
Paikkakunta : oulu

ViestiAihe: Vs: Lepakko vai eikö lepakko (K-7)   Ke Syys 09 2015, 07:50

Wau! Olipa hauska stoori Very Happy! Ei taida Leipis unohtaa tätä ihan heti Wink.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Prätkämimmi



Viestien lukumäärä : 3585
Join date : 18.01.2015

ViestiAihe: Vs: Lepakko vai eikö lepakko (K-7)   Ke Syys 09 2015, 08:13

Juu ei todellakaan Very Happy. Kiva et tykkäät
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Prätkämimmi



Viestien lukumäärä : 3585
Join date : 18.01.2015

ViestiAihe: Vs: Lepakko vai eikö lepakko (K-7)   Ma Kesä 20 2016, 09:14

Ajattelin tässä pistää hiukan lisäinfoa yhdestä omasta hahmostani ja nyt se on Vilma Very Happy

Nimi: Vilma
Osoite: Chicagon baseballstadionin tulostaulu
Syntymäpäivä: 9.8
Vuosi: 1993
Horoskooppimerkki: Leijona
Hiusten väri: Ruskea
Silmien väri: Punainen
Sisarukset: Vinski
Harrastukset: Motocross
Parhaat ystävät: Sam, Tina, Turbo, Maxie, Moto, Vinski, Santtu, Rita, Miihkali, Max, Minni, Rianah, Roy, Rontti, Roxy, Roope, Andy, Anni, Hevi-mimmi, Hevi-hemmo ja Tintti
Kiinnostava urheilulaji: Jalkapallo
Paras kirja: 3 etsivää
Eläimiä, joista pitää: Hiiri
Paras elokuva: Predator
Paras kappale: Milla
Lempiruoka: Hotdogit ja kotikalja
Hauskin oppiaine koulussa: Liikunta
Tv-ohjelmasuosikki: Katuhaukka
Eniten inhoaa: Plutolaiset, rotat, Vinskin leveily
Eniten pitää: Sam, Vinski, Andy
Lempiväri: Valkoinen
Lempikukka: Kielo
Toiveammatti: Vapaustaistelija
Hartain toive: Paluu Marsiin
On ollut: Taikuri, noita, miimikko, mekaanikko ja stunt-kuski
Saa kommentoida Very Happy
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Sponsored content




ViestiAihe: Vs: Lepakko vai eikö lepakko (K-7)   

Takaisin alkuun Siirry alas
 
Lepakko vai eikö lepakko (K-7)
Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Last Chance Garage :: Fanfiction ja fanitaide :: Prätkähiiritarinat S-K13-
Siirry: