Last Chance Garage

Suomenkielinen foorumi Prätkähiiret Marsista - sarjan faneille.
 
PääsivuPääsivu  KalenteriKalenteri  FAQFAQ  HakuHaku  KäyttäjälistaKäyttäjälista  KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisään  

Jaa | 
 

 Mykkäkouluako? K13

Siirry alas 
KirjoittajaViesti
Prätkisfan

avatar

Viestien lukumäärä : 140
Join date : 25.08.2016

ViestiAihe: Mykkäkouluako? K13   Pe Huhti 27 2018, 13:27

Tittle: Mykkäkouluako?  
Author: Prätkisfan 
Genre: H/C, Action, Romance, Humor, Vähän fluff
Pairing: Ei suoria pareja. Minnin ja Turbon välillä romanttinen suhde ei parisuhdetta
Rating: K13
Disclaimer: En omista prätkähiiriä. Ne kuuluvat alkuperäisille tekijöilleen. En saa tarinasta mitään rahaakaan.
Warning: Prätkähiiri väkivaltaa Leipäjuustoa ja hänen konniansa kohtaan.
Summary: Vieras saapuu Marsista pyörittämään Prätkähiirten kuvioita. Tunnelmaa kiristää hahmon puhumattomuus ja saa Prätkähiiri kolmikon ajatukset sekaisin. Leipäjuustolla on, myös omat suunnitelmansa Leipäjuustomaisin seurauksin.









A/N: Tällainen lyhyt tarina, joka ei jatku mitenkään. Oli pakko tuottaa oma puhumattomuus paperille ja tällein se oli loistava idea Very Happy Nauttikaa!



 
 
Santtu siivoili jälleen kerran tallissaan jätkien aiheuttamia sotkuja. Eilisen baseball ottelun jäljiltä popcornit olivat lennelleet ja kotikaljaa oli kaatunut pitkin pöytiä, kun Vinski oli noussut äkisti seisomaan sekä puolet hodareiden täytteistä oli pitkin sohvan päällisiä. Santtu keräsi rikkalapiolla popparit jätesäkkiin ja vei sen ulos sille tarkoitettuun roskakoriin. Viilenevä syysilma sai t-paidassa olevan naisen palelemaan. ”Talvi tulossa,” nainen ajatteli ja katseli taivaalle.  Taivaalle oli kerääntynyt raskaan näköisiä pilviä. Räjähdys sai naisen hieman pelästymään, mutta tajuamaan kolmikon olevan jälleen kiinni Leipäjuustossa. Nainen huokaisi syvään. Häntä ärsytti, kun kolmikko piti häntä liian heikkona ja pitivät häntä kehojensa suojassa ylisuojelussa. Nainen halusi hengittää, mutta kolmikon läsnäollessa se ei ollut mahdollista. Santtu oli niin kiinni ajatuksissaan, ettei huomannut takanaan seisovaa naista. Varovaisesti nainen otti askeleen, jos toisenkin ja kosketti varovaisesti Santun olkapäätä. Santtu kiljaisi äänekkäästi ja sai musta hiuksisen naiskenraalin hymyilemään leveästi. ”Minni?” Santtu sanoi yllättyneenä, johon sai naisen nyökkäyksen. Santtu ei uskonut silmiään ja innostuneena halasi naista. ”Miten Marsissa menee?” hän kysyi ja sai naisen kohauttamaan harteitaan. Minni nosti ison armeija kassin takaisin olalleen ja käveli naisen ohi sisälle. Santtu kurtisti hieman kulmiaan ja katsoi naishiiren perään. ”Onko kaikki hyvin?” Santtu kysyi, kun nainen oli laskenut kassin lattialle ja silmäili tallin kuntoa. ”Jätkien jäljeltä. Sori siitä,” nainen jatkoi ja sai kenraalin vain hymyilemään. Ei häntä tallin sotkusuus haitannut tai se, että se oli jätkien aiheuttama. ”Minni!” nainen jatkoi ja puristi kätensä eteensä. Minni käänsi katseensa Santtuun, joka näytti epäileväiseltä. ”Onko kaikki hyvin?” nainen kysyi. Minni käänsi katseensa hetkeksi maahan. Hän huokaisi ja pyöräytti päätään. ”Mikä hätänä?” nainen kysyi ja astui naisen eteen. Minni silmäili tallia hetken. Läheisellä pöydällä lojui pieni pala paperia ja lyijykynä. Santtu oli todella hämmentynyt naisen oudosta käyttäytymisestä. Minni kirjasi paperille tekstin ja näytti sen hämmentyneelle ystävälleen. ”Ootko sää varma ettei jätkille kerrota?” Santtu kysyi hetken mietittyään ja sai naiselta kieltävän vastauksen. ”Eikö edes Turbolle?” nainen kysyi hämmentyneenä, kunnes sai taas kieltävän vastauksen naiselta. ”Kunnioitan sun toivettasi,” Santtu sanoi ja rypisti paperin taskuunsa. Minni hymyili pienesti naiselle. ”Sää voit nukkua täällä. Jätkät saa kostoksi nukkua tulostaulussa,” nainen totesi ja sai kenraalin hymyilemään ja katsoi sotkua mikä oli vielä siivoamatta.
 
 
”Pomoooo,” kuului Rasvanahan itkuinen huuto, kun Moto veti häntä pitkin Chicagon katuja henkseleistä kiinni pitäen. ”Taidat rakastaa raketin leikkimistä Rasvis,” Vinski naljaili ja ajoi veikkansa viereen. ”Päästäkää, mut irti senkin maan vaiva marsut!” Rasvanahka huusi. ”No okei, kun tuli kerran niin ikävä pomoosi,” Moto totesi ja jarrutti äkisti heittäen miehen irti otteestaan. Samaan aikaan Leipäjuuston toimistossa itse Leipäjuusto mässäsi ison kourallisen matoja suuhunsa. Lasinhelinä alatasanteelta sai hänen huomionsa. Leipäjuusto nousi äkisti seisomaan ja katsoi alas. Hän nielaisi matonsa nopeasti. ”EIIIII!” Te senkin motomajavat!” hän huusi, kun Turbo heitti Mutantin Rasvanahan perään, joka oli sidottu täyteen erilaisia räjähteitä. ”Ohhoi elämä on gutaa,” Mutantti totesi. ”Lippu korkealla Leipis!” jätkät huusivat ennen, kuin koko rakennelma räjähti maan tasalle. Leipäjuusto keräili itseään kivikasan alta. ”Saamarin sopulit,” hän kirosi ja puhdisti repeytyneitä vaatteita. ”NUIKKI!” hän karjaisi. ”Mmm niin teidän juustoisuutenne,” Nuikki mateli. ”Meidän pitää keksiä keino taltuttaa nuo hiiret jotenkin,” hän totesi ja ravisteli Rasvanahan hereille. ”Mmm rupean kehittelemään jotain todella pirullista,” Nuikki sanoi hieroen käsiään. ”Loistavaa. Ne vikisevät viiksiturvat saavat pian kokea mahtini,” Leipäjuusto sanoi ilkeästi nauraen.
 
 
”Santtuu, kotona ollaan,” jätkät huikkasivat, kun talli vaikutti asumattomalta. Santtu käveli työkalupakkinsa kanssa tallin poikki ja katsoi jätkiä. Jätkät olivat ajamassa sisään, kunnes nainen asettui tallin oven eteen. ”E-ei älkää luulkokkaan. Mää olen koko aamun siivonnut teidän eilisiä sotkujanne, joten prätkät jää ulos,” nainen totesi ja puristi kätensä eteensä. ”Mutta kultsi. Täällä alkaa satamaan,” Vinski intti. ”Entä sitten. Ne on prätkiä. Kyllä ne vettä kestää,” nainen sanoi ja poistui paikalta saaden jätkät katsahtamaan toisiaan. He nousivat nopeasti ajokkiensa selästä ja astuivat sisälle. ”Entä jos me nostetaan ne omille paikoilleen?” Vinski jatkoi. Nainen huokaisi syvään. Hän ei todellakaan jaksanut kinata jätkien kanssa, varsinkin kun heidän prätkänsä olivat heille, kuin kultaa kalliimpia. ”Pitäiskö vaihtaa öljyt?” mies mietti ja sai osakseen katseita. ”Minni?” Turbo kysyi, kun nainen seisoi keittiön ovella. ”Ette kyllä nyt vaihda öljyjä,” Santtu totesi jopa hieman kiukkusena. ”Katotaanko?” Vinski kysyi ja sai naisen kimppuunsa. Moto huokaisi syvään ja lähti irrottamaan kaksikkoa toisistaan. Turbo sen sijaan käveli naisen luokse, jota oli enemmän kaivannut, kuin koskaan. He eivät ikinä olleet virallisesti pari, mutta romanttiset ajatukset naista kohtaan sai tämän kaipaamaan häntä. ”Mitä sää täällä teet?” hän kysyi. Minni katsahti nopeasti miestä ja huokaisi syvään. Sanaakaan sanomatta hän asteli miehen ohitse ruokapöydän ääreen. Turbo oli hämillään naisen käytöksestä. Ei muskelihiirtä, ei mitään hempeilyä miestä kohtaan, vain kylmä huokaisu. ”Ai niin. Minni nukkuun mun kanssani täällä, joten te saatte mennä tulostaululle,” Santtu totesi, kun oli saanut Vinskiltä öljymeisselin käteensä. Samaan aikaan valaistus himmeni. ”No kiva,” hän jatkoi. Moto kokeili valokatkasijasta valoja. ”Sähkökatko,” hän totesi. ”Kai teidän pitää tänne sitten jäädä,” Santtu totesi kolmikolle. ”Oi hyvä, armas pariskuntamme saa nukkua vieretysten,” Vinski pilaili ja sai Minnin ajatuksistaan. Nopealla liikkeellä nainen nousi tuolistaan ja käveli hänelle yösijaksi tarjottuun makuuhuoneeseen vetäen oven kiinni perässään. ”Mikäs sillä on?” mies kysyi. ”Se on ollut tollanen siitä asti, kun se tuli. Sanaakaan sanomatta koko päivän,” Santtu sanoi haikeana. Kaikki katsoivat huoneeseen, jonne Minni oli kadonnut. ”Nyt mää tiedän!” Vinski sanoi innoissaan ja pomppasi seisomaan. ”No mitähän sää nyt taas keksit?” Moto kysyi ja istui pöydän ääreen. ”Minnillä on sydänsuruja,” Vinski jatkoi. ”Miten sillä voi olla sydänsuruja, jos Turbo on täällä?” Moto kysyi ja sai veikkansa huokaisemaan todella syvään. Turbo nojasi penkin selkänojaan ja hieroi toisella kädellä silmiään. ”Ei se siitä kiikasta,” Vinski sanoi. ”Vaan?” Turbo tuhahti. ”Minnillä on Marsissa toinen ja tuli tänne purkaan sydäntään,” valkea mies jatkoi innoissaan. ”No tuskinpa vain,” Santtu totesi ja istui kolmikon seuraan. ”No jokin sitä vaivaa,” Vinski totesi ottaen naiselta yhden kotikalja tölkin. ”Annetaan sen olla,” Santtu jatkoi. ”Niin veikka, kyllä se puhuu sitten, kun on siihen valmis…” Moto totesi. ”Hahhah mainiota,” Leipäjuusto sanoi hymyillen ivallisesti. Hän oli limusiinillaan ajanut tallin ohitse ja salakuunteli jätkien keskustelua. ”Leipäjuusto,” kuului hänen limusiinin pienestä televisiosta. ”Lordi Camembert miten haisevaa nähdä teitä,” Leipäjuusto mateli. ”Oletan, että sinulla on jotakin kerrottavaa minulle,” Lordi Camembert totesi. ”Öh… tuota kyllä teidän juustoisuutenne. Kalkkia hankitaan pikapuoliin,” Leipäjuusto totesi hieroen käsiään hermostuneena yhteen. ”Loistavaa. Odotan innolla kalkki kuormaa… ja Leipäjuusto… Jos mokaat vielä, kerran pidän huolen, että sinut paneroidaan huolella,” Camembert huusi ennen, kuin näyttö pimeni. ”Loistavaa. Vielä, kun se dekaaninen älypää hoitaa hommansa niin asiat luistaa eteenpäin,” Leipäjuusto totesi. Mutantti ajoi limusiinia, kohti kalkkivuoria.
 
 
Turbo ei saanut Minniä mielestään. Hän löhösi läheisellä nojatuolilla, kun Moto ja Vinski seurasivat matsia televisiosta. Sähköt oli hetken poissa pienen oikosulun takia, mutta palasivat nopeasti. Popcornit lensivät ajatuksissaan olevan veikkansa päälle. ”Uh sori veikka,” Vinski naurahti ja jatkoi television katsomista. Turbo pyyhki rintakehäänsä ja nousi seisomaan. ”Mikä hätänä?” Santtu kysyi, kun mies ei tuntunut tekevän mitään muuta, kuin pyörivän paikoilleen. ”Onks tässä jotain vikaa?” nainen kysyi, kun piteli lähes täyttä kotikalja tölkkiä kädessään. ”Ei. Minniä mää vaan,” Turbo sanoi haikeana. ”Vieläkö sää sitä murehdit?” Vinski tuhahti ja Santun nipistämään hauiksesta tätä. ”Auts!” mies kiljaisi. ”Mene jutteleen sille. Jokin sitä painaa,” Santtu totesi kannustavasti. Turbo hymyili naiselle vaisusti. Turbo koputti varovaisesti naisen oveen. Mitään ei kumminkaan kuulunut ja hän avasi oven varovaisesti. ”Minni?” Turbo kysyi varovaisesti. Nainen ei edelleenkään puhunut tälle, istui hiljaa sängyllä ja luki yöpöydän laatikosta löytynyttä kirjaa. Nainen oli hieman hämmentynyt miehen nähdessään, joka sulki oven perässään kiinni. Minni laski kirjan käsistään ja istui sängyn laidalle. ”Meidän pitää varmaan puhua,” Turbo totesi ja istui naisen viereen. ”Onko kaikki hyvin?” hän aloitti ja sai Minnin vain painamaan päänsä painuksiin. ”Oonko mää tehnyt jotain?” hän jatkoi. ”Sa-sano nyt jotain,” Turbo intti, mutta nainen käänsi kasvonsa vain poispäin miehestä. ”Mikä sulla on? Sää oot ihan outo,” mies tuhahti ja sai Minnin huokaisemaan. ”Mikset sää vaan sano suoraan, jos sulla on toinen,” Turbo jatkoi ja katseli kattoa. Minni kurtisti kulmiaan ja käänsi tuiman katseensa mieheen. ”No onko?” mies kysyi hermostuneena. ”On se näköjään niin vaikeaa avata suuta ja sanoa se,” Turbo tuhahti ja nousi seisomaan. Minni puolestaan kiukkusi raivosta. Miehen olemus ärsytti häntä suuresti. ”Mää en ymmärrä, miksi sää haluat kiusata mua,” mies ärähti. Minni katsoi miestä silmästä silmään. Lopulta hän käänsi vaihteeksi katseensa pois. ”Sää oot uskomaton,” mies totesi vihaisena. Minni katsoi vihaisen miehen perään, joka vihoissaan paiskasi oven perässään. Ei hänen ollut tarkoitus miestä loukata, mutta henkilökohtaisesta syystä ei hän voinut sitä miehelle kertoa. ”Hei veikka! Mihin sää meet?” Moto kysyi, kun vihaisena oleva marsilainen pani kypäränsä päähän ja lähti moottoripyörällään ulos. ”Seuratkaa sitä! Musta tuntuu, että kaikki ei sujunut hyvin,” Santtu sanoi huolestuneena. Kaksikko katsahti nopeasti toisiaan ja lähtivät veikkansa perään. Turbo oli ehtinyt ajamaan jo hyvän matkaa ennen, kuin Moto ja Vinski saivat hänet kiinni. ”Turbo!” ”Hei veikka! Mikä on?” Moto ja Vinski huutelivat miehen perään. ”Miksi ette anna mun olla?” hän tuhahti. ”Koska oltiin huolissamme susta,” Vinski sanoi ja ajoi miehen vierelle. ”Jea veikka. Sää voit puhua meille kaikesta,” Moto sanoi isovelimäisesti. Turbo huokaisi syvään. ”Minnistäkö tää kaikki johtuu? Nyt en ole kateellinen siitä, että mulla ei ole tyttöystävää,” Vinski naureskeli saaden Moton vihaisena hohtava punaisen silmän osaksi itseään. ”Ensinnäkin kiitos vaan kannustuksesta ja toiseksi me ei olla Minnin kanssa pari. Ei olla koskaan oltukkaan,” Turbo sanoi ja kaasutti prätkäänsä lisää vauhtia. ”Hei älä viitsi! Miksei Minni muka olisi valmis olemaan sun kanssasi?” Vinski kysyi rauhallisemmin. ”En tiedä. Me ollaan hyviä kavereita keskenämme,” Turbo tuhahti. Vinski ja Moto katsahtivat epäuskoisena toisiaan. ”Jaa jaa on moto majavat tulossa pieneen ansaan,” Rasvanahka totesi nurkan takaa ja painoi punaista nappulaa. Jätkät säikähtivät pyöriensä eteen noussutta estettä. He lensivät prätkiensä selästä suoraan pieneen kuoppaan. ”Ou mään,” Vinski tuhahti ja piteli päätään. ”Onneksi oli kypärä taas päässä,” Moto totesi ja nousi kanssa seisomaan. ”Mutta miksi?” Vinski kysyi ja katsoi kuopan reunalle. ”Leipäjuuston ansa,” Turbo sanoi ärtyneenä. ”Äh mitä se löyhkäpallo nyt aikoo?” Vinski kysyi. Turbo pyyhkäisi maassa olevaa valkoista jauhetta. ”Mmhh kalkkia?” Turbo mietti. ”Sekoitettuna Rasvanahkaan,” Moto sanoi ja osoitti öljyläikkää. ”Mmhhmm eikö Plutossa ole jo tarpeeksi taloja?” Moto kysyi. ”Väärin senkin rotisko. Pomo on kiinnostunut kalkkijauheesta, jota voi käyttää happamaan maaperään,” Rasvanahka sanoi ja osoitti isolla aseella hiiri muiden hanttapulien kanssa. ”Wohouu,” jätkät sanoivat yhteen ääneen, kun aseesta raketin sijaan purkautuikin paljon kaasua. ”Wau hyvin toimittu Rasvanahka. Nyt te epäpätevät typerykset haette hiiret,” Rasvanahka sanoi ja osoitti tajuttomia miehiä.
 
 
Minni astui vihdoinkin huoneesta. ”Turbo oli aika vihainen,” Santtu sanoi ja tuli tallin puolelta pyyhkien käsiään. Minni nyökkäisi surkeana. ”Olisi ollut hyvä, jos sille oli kerrottu,” nainen totesi ja laittoi likaisen liinan pyykkikoriin. Minni oli juuri sanomassa jotakin, kun huomasi että talli täyttyi vaaleanpunaisesta kaasusta. Naiset alkoivat yskiä kaasusta, jonka seurauksena menettivät tajuntansa.
          Hetkeä myöhemmin Santtu havahtui, että makasi tajuttomien jätkien ja Minnin kanssa häkissä. Häkki oli viety lähelle kalkkikaivoksia ja nainen katseli ympärilleen, joka kuhisi hanttapuleja. ”Hei herätkää!” Santtu sanoi ja ravisteli ystäviään hereille. Minni pyöritteli päätään ja havahtui siihen, kun nousi Turbo rinnan päältä. Turbo katsoi naista silmiin ja sai tämän nousemaan nopeasti pois päältään. ”Ou mään. Mun pää,” Vinski sanoi ja hieroi päätään. ”Missä me ollaan?” Moto kysyi. Nolostuneet Minni ja Turbo nousi seisomaan. ”Kalkkikaivokset,” Turbo totesi ja katsoi, kun Nuikki ja Mutantti työskentelivät kalkkikaivoksen laella. ”Miten me päästään täältä pois?” Santtu kysyi. ”Perinteisesti,” Vinski sanoi ja otti laserinsa esille. Turbo ja Moto seurasivat esimerkkiä ja ottivat vakio aseensa käyttöönsä. Laserit sinkoilivat sinne tänne ja sai sankarimme häkin pohjaa vasten. Minni katsoi vihaisena miestä. ”Se ei edes puhu mitään ja silti mää pelkään sitä, Vinski sanoi ja nousi seisomaan. ”Onko ideoita?” Moto kysyi ja nousi kanssa seisomaan. Minni nousi polvilleen ja mietti hetken. Häntä, hän ajatteli. Minni veti Turbon kädestä lähemmäksi häkin reunaa. ”Mitä nyt?” mies kysyi ihmeissään ja oikeastaan hieman näreissään. Minni puristi miehen häntää ja sen jälkeen kahta lukkoa häkin ovessa. ”Aaa,” Turbo vastasi tajuten naisen idean, joka pyöräytti silmiään. Kaksikko avasi häkin oven ja lähti etsimään jätkien prätkiä. ”Älkää luulkokkaan!” Leipäjuusto sanoi heidän takaansa. ”Mitä sää oikein aiot?” Santtu kysyi. ”Yksinkertaista,” Leipäjuusto sanoi ja sai hanttapulit riveissään lataamaan aseensa. ”12 kolmea vastaan,” Turbo sanoi ja katsahti veikkojansa. ”Mites me?” Santtu kysyi. ”Pysäyttäkää Nuikki,” Turbo sanoi. Hanttapulit lähtivät juoksemaan hiiriä kohden, jotka hihkaisivat innoissaan. ”Älkää te menkö minnekkään,” Leipäjuusto sanoi tarraten Santun kädestä. ”Päästä irti senkin rasvapallo,” nainen sanoi yrittäen riuhtoa itsensä irti plutolaisen otteesta. Minni katsoi maassa olevaa metallilevyä. ”Te, ette anna minun… epäonnistua… ouhg,” Leipäjuusto totesi ennen, kuin Minni veti levyllä plutolaista päin näköä. ”No se oli helppoa,” Santtu totesi ja Minni pyöräytti metallilevyä käsissään tyytyväisenä. Hän näki nurkan takaa juoksevan Rasvanahan, joka oli hyökkäämässä jätkien kimppuun. Minni hymähti tyytyväisenä ja kumarsi Santulle. Hän heitti metallilevyn Rasvanahkaa päin. Levy osui suoraan päin miehen kasvoja ja sai tämän pyörtymään Moton jalkoihin. Hän katsahti suuntaan, johon tytöt oli mennyt ja näki Minnin tervehtivän miehiä hieman kiusoitellen. Tytöt juoksivat kalkkikaivosten laelle, jossa professori tutki uutta laitettaan. Säde sai heidät hieman suojaamaan silmiään. ”Katso. Säde pilkkoo kalkkikiven pelkäksi tomuksi,” Santtu totesi. ”Miten me päästään Nuikin luo?” hän jatkoi ja katsoi mietteliästä kenraalia. Hän kumartui maahan ja nosti käteensä pienen määrän kalkkipölyä. ”Sää olet nero,” Santtu sanoi ja sai naisen vain hämmentyneeksi. Santtu kertoi suunnitelmansa naiselle. Samalla jätkät olivat saaneet hanttapulit nujerrettua. ”Ei ole reilua! Mää pesin mun housut viime viikolla,” Vinski sanoi ja pyyhki sinisiä housuja, jotka kalkin takia oli valkoiset. ”Pienin murheista. Mihinkähän Leippis on meidän prätkät piilottanut?” Moto kysyi. Jätkät lähtivät juokseman pitkin kalkkikaivoksia etsien prätkiään. ”Tuolla! Miten me saadaan ne?” Vinski kysyi, kun näki tasanteella kolme moottoripyörää, jotka oli kettingeillä kiinni. ”WOHHHOUU!” jätkät huusivat, kun maa heidän jalkojensa alla räjähti. ”Tää ei ole vielä ohi senkin majavat!” Leipäjuusto sanoi ja tulitti hiiriä läheisen nosturin kopista. ”Leipäjuustolle pitäisi näyttää aseiden todellinen käyttötarkoitus,” Vinski sanoi ja väisti laseria parahiksi. ”Me tarvitaan prätkät,” Turbo huudahti ja piiloutui yhden kiven taakse. Moto yritti tähdätä kettinkiin, joka piti prätkät paikoillaan, mutta tasanne oli aivan liian korkealla.
 
 
”Hei senkin saasta!” Santtu huudahti kiven takana, jossa he kenraalin kanssa seisoivat. ”Mitä?” Nuikki kysyi ja käveli katsomaan mistä ääni kuului. Samalla kaksikko juoksi kiven toiselta puolelta koneen luokse. ”EIIII! Lopettakaa, se on minun!” Nuikki huusi. Minni kamppasi professorin nokalleen läheistä kiveä päin ja näki jätkien ahdingon alhaalla. Santtu hääräsi koneen parissa ja Minni käytti Mutanttia ottamaan sähköä itseensä. ”Huuhuuhaah tää tekee gutaa,” Mutantti hihkui, kun sätki sähköenergian mukaan. Minni kaivoi aseensa. ”Mitä sää teet?” Santtu kysyi. Minni pamautti ylhäältä päin jätkien prätkät vapaaksi. ”Jea! Noista tytöistä kannattaa pitää kiinni!” Vinski huudahti. Turbo vislasi prätkät ja sai taistelutilanteen tasaiseksi. ”EEEIIII!” Leipäjuusto huudahti. ”Nyt mennään!” Santtu sanoi ja vetäisin haaveissaan olevan kenraalin mukaan. ”Hhaha se oli rajua!” Vinski hihkaisi, naureskellen jätkien kanssa. ”Rajua tosiaan. Meillä on 5 sekuntia aikaa ennen, kuin pamahtaa!” Santtu sanoi ja näki Leipääjuuston hanttapuliensa kanssa pinkovan pakoon. Juuri samalla sekunnilla Nuikin kone räjähti jättäen sankarimme kalkkijauheen alle. Kalkkikivi oli muuttunut isoiksi kasoiksi jauheeksi. Hiiri nelikko ja Santtu työntyivät jauheen alta esille. ”Wohohouu kävi tuuri,” Vinski hihkaisi ja pyyhki kasvojaan. ”Miksi mää olen teidän kaveri?” Minni kysyi ja pudisteli hiuksiaan saaden ystävänsä hämilleen. ”Minni?” Santtu kysyi ihmeissään. ”Ei ole totta, mikä tuuri voin taas puhua,” Minni sanoi innoissaan ja piteli kurkkuaan. Jätkät ja Santtu katsahtivat toisiaan. ”Mutta mitäs me nyt tehdään Leipäjuuston kanssa?” Moto kysyi, kun sai ajatukset kasaan. ”Ei siitä plasmasta ole huolta. Mää jätin lahjan hänelle ja hänen luottoapurinsa saa olla antamassa sen hänelle,” Minni sanoi ja katsoi suuntaan johon, Leipäjuusto kumppaneineen oli juossut. ”Joo no sen, nyt ei hhhehe tarvii muuttua kalkkilaivan kapteeniksi sentään!” Moto nauroi saaden kaikki muutkin nauramaan. Samaan aikaan Leipäjuuston tornilla kuului tuskan huudahdus. Valtava laser katkaisi tornin kahtia ja murenemaan maan tasalle. ”Vihaan näitä päiviä!” Leipäjuusto totesi surkeana.
 
 
Santtu kuivasi hiuksiaan samalla, kun Minni saapui suihkusta. ”Olipa päivä!” hän totesi saaden ihmisen naureskelemaan. ”Näitkö sää jätkien ilmeen, kun aloit taas puhumaan?” nainen kysyi. ”Mun pitää varmaan puhua Turbon kanssa,” Minni sanoi hymyillen. ”No sulla on siihen tilaisuus. Ne odottaa meitä järven rannalla,” Santtu sanoi osoittaen peukalollaan ulos. Jätkät olivat pystyttäneet tulen rannalle, koska syksystä johtuen ilma oli todella kylmä. Auton torvi sai heidän huomionsa. ”Toitteko te syötävää?” Santtu ihmetteli suuresti. ”Tulkaa syömään,” Moto sanoi ja ojensi ohi kävelevälle kenraalille kotikaljatölkin. ”Hei!” Minni sanoi varovaisesti ja katsoi maassa makaavaan mieshiirtä. ”Moi,” Turbo totesi väsyneenä ja hieman hymyillen. Minni istui miehen viereen ihan tähän kiinni. ”Onks kaikki hyvin?” hän kysyi. Turbo avasi silmiään ja hieroi kevyesti naisen selkää. ”Wou meidän pari on yhdessä taas,” Vinski naureskeli. ”OUH! Sää et voi olla sitten koskaan hiljaa,” Santtu sanoi lyöden miestä. Vinski hieroi kevyesti kättään. Minni hymyili vaisusti. ”Miksi, et kertonut, että et voi puhua?” Moto kysyi huojentuneena. ”Mää halusin härnätä ja ilmeisemmin onnistuin. Ja mua kiellettiin,” Minni sanoi katsahtaen Turboa. ”Kiellettiin?” Vinski älähti. ”Mää olin Marsissa alokkaiden kanssa harjoitusleirillä. Ne tollot unohti kiinnittää joukkueteltan pohjan kiinni itse telttaan. Suurin osa mukaan lukien minä sai hirveän flunssan. Yskin niin paljon, että en lopuksi saanut ääntä ollenkaan. Lääkäri kielsi minua puhumasta ja Karpaasi käski tänne parantuakseni,” Minni selitti. ”No se selittää kaikki!” Moto naureskeli. ”Ei Minnillä ollutkaan toista miestä,” Santtu sanoi ja katsoi Vinskiä, joka oli katseensa siirtänyt taivaalle. ”Mikä mies?” Minni kysyi ja katsoi yllättyneenä Vinskiä. ”Mää luulin, että sulla on mieskuvio menossa Marsissa,” Vinski älähti. ”No mulle yksi mies riittää,” Minni sanoi ja asettui Turbon viereen selälleen. Mies nosti toisen kätensä päänsä alta ja asetteli sen naisen olalle. Minni asetti kätensä Turbon kädelle. ”Wohhouu,” Vinski naurahti saaden kaikki muutkin naureskelemaan. Taivaalle oli parahiksi auennut tähtitaivas, joka valaisi sankareitamme ja heidän illanviettoonsa…
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Prätkämimmi

avatar

Viestien lukumäärä : 12191
Join date : 18.01.2015
Ikä : 24

ViestiAihe: Vs: Mykkäkouluako? K13   Pe Huhti 27 2018, 16:03

Tää oli tosi hauska tarina Very Happy. Ihan sarjan mukainen juonikuvio. Kurkunpääntulehdus on koettu ja sen kanssa meni ääni kokonaan et tiedän miltä Minnistä on tuntunu.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Prätkisfan

avatar

Viestien lukumäärä : 140
Join date : 25.08.2016

ViestiAihe: Vs: Mykkäkouluako? K13   Pe Huhti 27 2018, 21:29

Prätkämimmi kirjoitti:
Tää oli tosi hauska tarina Very Happy. Ihan sarjan mukainen juonikuvio. Kurkunpääntulehdus on koettu ja sen kanssa meni ääni kokonaan et tiedän miltä Minnistä on tuntunu.

Kiitos. Juu helppo oli toteuttaa juonikuvion mukaan ;D no sepä. Itse tällä hetkellä sairaana samasta asiasta. Very Happy
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Prätkämimmi

avatar

Viestien lukumäärä : 12191
Join date : 18.01.2015
Ikä : 24

ViestiAihe: Vs: Mykkäkouluako? K13   La Huhti 28 2018, 08:56

Joo se on tosi rasittava tauti Very Happy. Toivottavasti paranet pian
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Sponsored content




ViestiAihe: Vs: Mykkäkouluako? K13   

Takaisin alkuun Siirry alas
 
Mykkäkouluako? K13
Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Last Chance Garage :: Fanfiction ja fanitaide :: Prätkähiiritarinat S-K13-
Siirry: