Last Chance Garage

Suomenkielinen foorumi Prätkähiiret Marsista - sarjan faneille.
 
PääsivuPääsivu  KalenteriKalenteri  FAQFAQ  HakuHaku  KäyttäjälistaKäyttäjälista  KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisään  

Jaa | 
 

 Soturit Marsista (K-13)

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas 
Siirry sivulle : Edellinen  1, 2
KirjoittajaViesti
Prätkämimmi



Viestien lukumäärä : 2965
Join date : 18.01.2015

ViestiAihe: Vs: Soturit Marsista (K-13)   Su Tammi 01 2017, 09:33

Jatkuu.

Vinski ratsasti oli jo ratsastanut jonkin aikaa kunnes hän tajusi solan olevan umpikuja.
- Äh loistavaa, hän murahti.
- Oletko avun tarpeessa, ystäväiseni? kuului silloin ääni hänen takaansa.
Vinski kääntyi ällistyneenä ympäri. Hän oli luullut olevansa solassa yksin. Tulosuunnassa seisoi mies, jolla oli yllään valkoinen kaapu ja päässään hopeinen panta. Vyönä hänellä oli ruskeasta nahasta palmikoitu nauha ja siinä roikkui sekä yrttipussi että miekka. Kädessään miehellä oli sauva.
- Kuka sä olet? Vinski kysyi epävarmana.
Mies hymyili hieman arvoituksellisesti.
- Nimeni on Jaska ja olen velho, mies sanoi.
Vinski nosti toista kulmaansa epäilevästi.
- Velho vai? Just joo, hän hymähti.
Jaska taisi lukea Vinskin ajatukset sillä hän sanoi sama hymynkare suupielessään:
- Et taida uskoa vai?
Vinski näytti hämmästyneeltä.
- No niinkin sen kai vois sanoa, hän totesi.
Jaska virnisti ja loi käteensä tulipallon. Sitten hän heitti sen kohtii Vinskiä joka väisti nopeasti. Tulipallo osui aivan Vinskin niskan korkeudella killuneeseen tunnelileskihämähäkkiin joka oli jo ollut aikeissa pistää.
- Noiden myrkky on tappavan vaarallista. Yksikin purema ja vaivut kuoleman uneen, Jaska sanoi.
Vinski henkäisi kuuluvasti. Hän ei ollut edes huomannut hämähäkkiä.
- Kiitti. Pelastit mut just surman suusta, Vinski sopersi.
Jaska huitaisi kädellään.
- Ei ongelmaa, hän hymähti ja vilkaisi sitten taivasta.
- Alkaa olla myöhä. Tule mukaani niin voit levätä, hän sanoi.
Vinski kohautti hartelitaan ja lähti seuraamaan Jaskaa.
Kommentoikaa pliis.
A/N: Otan vastaan ehdotuksia miltä Keskiaikaiseen fantasiaan sijoitettu Monttupomo vois näyttää. Antakaa mielikuvituksen lentää.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Prätkämimmi



Viestien lukumäärä : 2965
Join date : 18.01.2015

ViestiAihe: Vs: Soturit Marsista (K-13)   Ma Tammi 02 2017, 13:46

Jatkuu.

Turboa ja Santtua kannettiin vangittuina amatsonien leiriin. Turbo roikkui ranteista ja nilkoista sidottuna paalussa ja Santtu oli pienessä lasipurkissa. Jonkin ajan kuluttua he pääsivät leiriin. Turbon olo ei juurikaan kohentunut sillä soturit survaisivat paalun pystyyn aivan kekelle leiriä. Paikalle alkoi kerääntyä lisää sotureita. Sitten soturien joukosta astui esiin johtaja. Hiirinainen oli turkinväriltään hiekanruskea ja hänellä oli pikimusta tukka. Yllään neidolla oli tummanpunainen vartaloa myötäilevä puku jossa oli halkio kummallakin sivulla. Käsivarsissaan hänellä oli pronssiset gladiaattorisuojukset, olkapääsuojukset ja rannesuojukset. Jalassa oli mustat saapaat ja vyöllä roikkui kaksi suorastaan kuolettavan teräviltä näyttävää tikaria. Kaiken komeuden kuitenkin kruunasi otsalla kimalteleva kultapanta jossa oli yksi ainoa punainen kivi. Hänen nimensä oli Minni. Minni katsoi Turboa tuimasti. Hän käveli  Turbon luo ja vei toisen tikareista hänen kaulalleen.
- Kuka olet ja mitä teet täällä? neito tiuskaisi.
- Etsin sisartani, Turbo ähkäisi.
Hänestä tuntui että jos hän sanoisi olevansa prinssi hän olisi vielä isommassa pulassa. Amatsonit tuntien aatelisuus olisi vain punainen vaate. Minni katsoi Turboa epäilevästi ja katsoi  sitten sotureitaan.
- Tunteeks teistä joku tän pellen? hän kysyi.
Soturit puistelivat päätään ja Minni kääntyi takaisin katsomaan Turboa.
- Tosi uskottavaa. Mistä lyödään vetoa et sä kuulut sen rosvopäällikön porukkaan, hän hymähti ja painoi tikaria yhä tiukemmin Turbon kaulalle.
Samassa Minni huomasi jotain. Turbon paidan kauluksesta pilkotti jotain mikä mäytti kaulakorulta. Minni kiskaisi sen esille ja jäi tuijottamaan sitä suu auki. Kaulakoru oli medaljonki jossa oli suurisiipinen feenikslintu.
- Prinssi. Sä olet prinssi, Minni henkäisi.
Turbo tuijotti koruaan typretyneenä. Hän oli ihan unohtanut että kuninkaallinen kastinkoru roikkui edelleen hänen kaulassaan. Minni huusi sotureilleen jotain jo ammoin kuolleella kielellä ja kaikki painuivat äkkiä polvilleen kumartamaan Turboa. Sitten kaksi soturia nosui ylös ja vapautti Turbon. Samaa vauhtia joku vapautti Santun. Santtu katsoi Turboa hieman tympääntyneesti.
- Et sitten viitsinyt mainita olevas prinssi vai? hän hymähti.
- Selitän myöhemmin okei, Turbo sanoi.
Kommentoikaa pliis.
A/N: Tänään on viimeinen mahdollisuus ehdotaa fantasia Monttupomon tyyliä. Antakaa mielikuvituksen lentää.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Prätkämimmi



Viestien lukumäärä : 2965
Join date : 18.01.2015

ViestiAihe: Vs: Soturit Marsista (K-13)   Ti Tammi 03 2017, 09:08

Jatkuu.

Motoa vietiin puolittain raahamalla pitkin kivikäytävää. Rosvojoukko oli napannut hänet ja raahannut erääseen kallioluolaan. Tunnelia valaisivat ainoastaan soihdut jtka loivat pitkiä tummia varjoja ympärilleen. Lopulta he pääsivät luolaan jonka toisella seinämällä oli puinen valtaistuin. Valtaistuimen ympärillä hääräsi muutaman palvelusneidon porukka kaikilla orjatytölle kuuluvat vaatteet. Valtaistuimella istuva mies sen sijaan ei todellakaan ollut mikään komistus. Kellanruskeat otsalta jo kaljuuntuneet hiukset ja rujot kasvot joita korosti otsalla oleva joten kuten tikattu arpi. Yllään miehellä oli pitkä metsänvihreä viitta, musta pitkähihainen tunika, punaiset trikoohousut ja nyöritetyt saapaat. Vyöllä roikkui ruoska. Rosvot painoivat Moton polvilleen päällikönsä eteen. Moto katsashti ylös ja irvisti vihaisesti.
- Monttupomo, hän murisi.
Kommentoikaa pliis
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Prätkämimmi



Viestien lukumäärä : 2965
Join date : 18.01.2015

ViestiAihe: Vs: Soturit Marsista (K-13)   Pe Tammi 06 2017, 08:27

Jatkuu.

Monttupomo katsoi Motoa ja alkoi virnistellä julmasti.
- No katos vaan. Eikös se oo yks niistä rotista joita kalat jahtaa ja vieläpä se joka pölläs multa yhden orjan parisen vuotta sitten, hän naurahti ja nappasi samalla tarjottimelta kanankoiven.
Moto irvisti.
- Sakura oli laitettu uhriks. Onks jotenkin muka yhä sun orjas jos se on joutumassa lohikäärmeen kitaan? hän ärähti.
- Mä määrään lait täällä. Paon yrityksestä on kuoleman tuomio. Kun on mun orja on sitä kuolemaansa asti, Monttupomo sanoi ja joi kulauksen toisen orjatytön tarjoamasta viinipikarista.
Moto yritti nousta seisomaan mutta rosvot painoivat hänet takaisin polvilleen.
- Sä et o mikään kuningas. Sä oot pelkkä halpamainen rosvo, Moto kivahti.
Monttupomo nousi seisomaan ja veti ruoskansa vyöltään. Tytöt kavahtivat pelästyneinä taaksepäin kuin peläten ruoskaa. Rosvopäällikkö käveli Moton luo ja nosti tämän leukaa ruoskan kädensijalla.
- Mä olen kuingas täällä, Monttupomo murisi ja läjäytti sitten mojovan lyönnin Moton poskipäähän.
Sitten hän katsoi miehiään.
- Viekää toi harmaa jyrsijä tyrmään. Virutkoon siellä pari kuukautta ja sit se saa totutella orjan elämään, Monttupomo sanoi.
Miehet nyökkäsivät ja lähtivät raahaamaan tällistä tokkuraista Motoa mukanaan. Moto onnistui kuitenkin näkemään vilahdukselta nuoren tytön joka kurkki erään tunnelin suulta. Kuka tyttö oli?
Kommentoikaa pliis.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Prätkämimmi



Viestien lukumäärä : 2965
Join date : 18.01.2015

ViestiAihe: Vs: Soturit Marsista (K-13)   Su Tammi 08 2017, 09:13

Jatkuu.

Päästyään alas tyrmään rosvot paiskasivat Moton synkkään vankityrmään ja lähtivät sitten. Moto nousi osittain istumaan ja ähkäisi kivusta. Monttupomon lyönti oli ollut aika raskasta sorttia. Sitten hän huomasi että viereisessä sellissä lojui myös joku. Hahmo näytti olevan tumma ihoinen ja hänellä oli mustat hiukset. Hiusten seasta pilkotti suipot haltijan korvat.
- Haltija, Moto henkäisi ja hivuttautui sitten lähemmäs.
- Hei, oletko kunnossa? hän kysyi.
Haltija nosti katseensa ja sopersi kuivasti:
- Vettä.
Moto ei pystynyt käyttämään käsiään koska ne oli edelleen sidottu selän taakse, mutta hänen onnistui ojentaa hännällään vyöllään roikkunut vesileili janoiselle. Haltija nosti leilin huulilleen ja joi ahnaasti. Sitten hän katsoi Motoa.
- Kiitos, ystäväni, hän sanoi.
- No problem, Moto totesi olkiaan kohauttaen.
Äkkiä tyrmään johtavan tunnelin suuaukolla näkyi liikettä. Sisälle hiipi sama nuori tyttö jonka Moto oli nähnyt valtaistuinsalissa. Tyttö oli kuitenkin peittänyt päänsä ruskealla huppuviitalla ettei häntä tunnistaisi. Tyttö riensi haltijan sellin luo ja laskeutui polvilleen.
- Roope, tyttö kuiskasi ja laski huppunsa.
Lyhtyjen valossa tyttö näkyi nyt paremmin. Hänellä oli samanlainen kellanruskea tukka kuin Monttupomolla mutta hän oli kasvoiltaan täysin rosvopäällikön vastakohta. Haltija katsoi tyttöä.
- Lucia, hän voihkaisi.
Lucia katsoi Roopea huolestuneena. Sitten hän kaivoi viittansa alta palan leipää.
- Tässä. Syö se, Lucia sanoi ja ojensi leivän Roopelle.
Roopen alkaessa mutustaa tyttö laski taas katseensa.
- Kunpa tätä ei ois tapahtunu. Kunpa sä et ois tullu, hän sanoi.
Roope nosti katseensa.
- Me voidaan paeta. Yhdessä. Amatsonien luona me ollaan turvassa, hän sanoi.
Lucia kuitenkin puisti päätään.
- Tää paikka on liian tarkkaan vartioitu. Ja isä määrää varmasti sut joko areenalle tai lohikäärmeen ruuaks. Mä en kestäis nähdä sun kuolevan rakkauden tähden, hän sanoi.
- Mä voin ehkä auttaa, Moto puuttui keskusteluun.
Sekä Roope että Lucia kääntyivät katsomaan häntä.
- Säkö? Miten sä voit meitä auttaa? Roope kysyi.
Moto virnisti.
- Niin ku vanha rakas harmaaturkkinen äitini tapas sanoa: Kolme päätä on parempi kuin kaks, hän totesi.
Kommentoikaa pliis.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Sponsored content




ViestiAihe: Vs: Soturit Marsista (K-13)   

Takaisin alkuun Siirry alas
 
Soturit Marsista (K-13)
Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun 
Sivu 2 / 2Siirry sivulle : Edellinen  1, 2

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Last Chance Garage :: Fanfiction ja fanitaide :: Prätkähiiritarinat S-K13-
Siirry: